Surullisena seuraan kuinka Suomea johdetaan edelleen pelottelulla ja uhkailulla kuin muodostelmaluistelu valmentaja tai noin 90 % kaikista jääkiekkovalmentajista aikoinaan.
Ulkonaliikkumiskielto ja ulkona liikkumisen rajoittaminen ovat nyt ne aseet, jotka on suunnattu suoraan meitä kohti. Viime keväänä riittivät vahvat suositukset ja teatraaliset sulut Uudellemaalle. Johtaminen oli jokseenkin empaattisempaa ja ihmisille yritettiin selittää, miksi näin toimitaan. Nyt on vuosi vierähtänyt, mutta ohjeet eivät ole muuttuneet, ne ovat olleet meille koko ajan samoja. Pese kädet, pidä etäisyyttä, vältä tarpeetonta matkustelua ja yski hiha märäksi.
Empaattisuus ja suosittelut ovat sen sijaan kaikonneet ja tilalle on tullut vallan näyttämisen aikakausi, jossa valtaa pitävät saavat omat kannuksensa ihmisiä uhkailemalla?
Jos et tee kuten minä haluan, niin itkette vielä ja teette juuri, kuten minä haluan. Hiljentykää toisinajattelijat, kun minä puhun ja minä puhun silloin kuin se minulle sopii. Tämä toteutetaan, vaikka viestinnän keskittämisellä yhdelle, kun muuten ei näytä suut pysyvän supussa. Kansalaisille tiedoksi, että jos ette kuuntele minua, niin ajan teidät koteihinne ja yksikään ei poistu ennen kuin minä toisin sanon.
Täysin ei ole kuitenkaan empaattisuus kadonnut. Televisiossa auktoriteetit kertovat, kuinka huolissaan he ovat kaikista suomalaisista ja etenkin lapsista. Lasten toimia ei tule rajoittaa ja koulujen on oltava auki viimeiseen asti, paitsi jos tuon päätöksen tekee kunnanjohtaja. Helpotuksia kansalaisten arkeen tulee tehdä vain niiden, joille valta on annettu. Kuntapäättäjät ja viranomaiset pysykööt lestissään, ja jos eivät pysy, niin säädetään lait niin, että pysyvät. Aina voidaan siirtää vaalit ja näin pidetään huoli siitä, ettei yksikään hiiri hypi pöydälle, jos kissa on hetken aikaa maksullisen televisiokanavan viihdeohjelman kuvauksissa.
”Miten Suomi päätti voittaa koronan” kirja on julkaisua vaille valmis. Ja keskellä pandemiaa, tuollaisen mestariteoksen julkaisu on nerokasta. Ajetaan ulkonaliikkumiskiellon turvin ainakin helsinkiläiset koteihinsa ja myydään heille kaikille johtajien ahdingosta kertova kirja edukkaasti. Tämä kirjan alennettu hinta on pieni, mutta henkisesti mittava korvaus, minkä päättäjät voisivat meille antaa. Mikä olisikaan sen mukavampaa, kun kaivaa pandemian keskellä kolmen vartin kossupullo esille ja nauttia kirjasta, jossa käsitellään Suomen historiallista kykyä selvitä päällä olevasta pandemiasta.
Suomalaisia usein riivaa pessimistisyys, mutta tämä ei koske johtajia. Suomessa kuitenkin valtiaat saavat kirjaansa onnellisen lopun, vaikka kriisi olisi vielä kesken. Huoli suomalaisista on valvottanut johtajia ja monien pienten ihmisten murheet ovat olleet valtiaille tuskaisia kuunneltavia. Onneksi mielihyvää on saatu kompensoitua ostamalla sijoitusasuntoja, vaihtamalla valtion virka-autoja vähäpäästöisemmiksi ja luomalla oma tiekartta valmiiksi Eurooppaan!
Sankaritarinoita johtavista valtiomiehistä ei olekaan Suomessa pitkään aikaan julkaistu, niin tällainen teos antaa sopivan raikkaan tuulahduksen menneisyydestä. Toivottavasti näitä teoksia saa signeerattuna, niin jää arvokkaampi muisto tästäkin menestystarinasta.
Toivon, että ”Miten Suomi päätti voittaa koronan” kirjasta löytyy ohjeita ahdinkoon ajautuneille 182 000 yksinyrittäjälle. Kuinka he voivat tulla suureksi johtajaksi ja minkä takia konkurssi oli niin tärkeä palanen kokonaisuutta, kun Suomi selvisi kriisistä kaikkia muita maita paremmin.
Toivottavasti kirjan saa myös äänikirjana, jossa saa valita lukijaksi Sanna Marinin tai vaihtoehtoisesti Marinin Sannan.
Hyvä johtaja johtaa edestä ja näin toimitaan Suomessakin, paitsi jos näyttää sille, että oma imago saattaa ottaa osumaa. Hyvä johtaja on saanut uudistuksia aikaiseksi ja pelastanut maan kriisistä. Hyvä johtaja ei kuitenkaan ole syyllinen työttömyyteen, ihmisten kasvaneeseen ahdistumiseen, nuorten pahoinvointiin tai mihinkään, missä on mitään epämiellyttävää.
Nämä epämiellyttävyydet ovat rakenteiden syytä, joita ei ole mikään hallitus tai johtajat aiemminkaan korjanneet. Huonoja päätöksiä ovat tehneet vain edelliset huonot johtajat ja nyt vallassa olevat hyvät johtajat korjaavat vain muiden virheitä. Velkaantumiset eivät ole ongelma, koska muut elvyttävät enemmän, verot eivät ole ongelma, koska muuallakin on veroja, ihmisten syrjäytyminen ei ole ongelma, koska muuallakin on syrjäydytty, hoitajamitoitukset eivät ole ongelma, koska lakiin on kirjaukset tehty, kodinhoitoon saatiin apuja, koska lakiin kirjattiin… Tekijöitä ei tietenkään ole, mutta syy on viallisten rakenteiden.
Jos tästä ajasta jotain voi ottaa jokainen mukaansa, niin se on se, että johtaminen pelottelulla ja uhkailuilla ei ole vain vanhojen miesten ja urheilumaailman etuoikeus. Nuoret naiset osaavat myös uhkailun ja pelottelun. Ei siis ole ulkokuorta katsominen, kun puhutaan pelolla johtamisesta ja pelon ilmapiiristä.
Hyvä johtaja ei ilmoita ihmisille, että ”nyt ei onnistu”. Jos ei onnistu, niin se pitää laittaa onnistumaan, vaikka sitten yhden avustajan välityksellä.
Hyvä johtaja on ihmisten puolella vaikeimpanakin hetkenä, eikä torpedoi ihmisten ideoita alas, vain oman ideologinsa tähden. Olemme päästäneet johtajamme kritiikkimme yläpuolelle. Missä on kaikkien suomalaisten etu? Piilotettu vai hävitetty lopullisesti?
Aika mankelia. Mutta onneksi jokainen voi kirjoittaa oman sivun aiheesta ”Miten Suomi päätti voittaa koronan”. Ehkäpä joskus myöhemmin ymmärretään, että vaikka Suomen sanottiin selviytyneen muita paremmin koronapandemiasta, se ei tarkoittanut, että kaikki Suomessa asuneet olisivat siitä selvinneet hyvin.
Puutonoksa
Oletsä kyllä aika KONE! Tykkään!
Kiitos!
Tuo on kyllä totta, että johtaminen pelottelulla ei toimi. En ole koskaan yhdestäkään yrityksestä kuullut missä pelottelu olisi tuottanut hyvän lopputuloksen. Koronan keskellä kaverini joutui odottamatta johtamisen rooliin ja tämä tarkoitti myös ihmisten johtamista. Hän ei mielestään ollut sopiva johtajaksi ja päätti tutun suosituksesta käydä valmentavassa johtamisessa. Tästä hän ainakin sai apua johtamisen rooliin. Ehkä tästä voisi hyötyä muutkin johtajan roolissa olevat, heh.
Joo, kyllä! Hyvä, että sai apua ja tuosta johtamisen opiskelusta ei varmasti ole haittaa kenellekään. Vaikka ei toimisi edes johtaja asemassa, koska kuten laitoit, niin se asema voi tulla eteen yhtäkkiä.