Sokerivero työmarkkinapöytiin

SOTE- alan palkkaneuvottelut eivät kuulu poliitikoille ja päättäjille! Näin huutavat poliitikot keskusteluohjelmissa, lehdissä ja omilla tiedotuskanavillaan. Silti he lupaavat SOTE- alalle ja etenkin hoitajille lisää palkkaa, parempia työoloja ja inhimillisempiä työaikoja. Miten on mahdollista luvata tällaisia asioita, jos ei kerran kuitenkaan ole poliitikkojen asia puuttua näihin, vaan nämä hoidetaan työmarkkinapöydissä?

Poliitikkojen lupaukset ja puheet tässäkin tapauksessa ovat löyhän lätinää, jolla kerätään omia ääniä.

Kyllähän hallitus hoitaa asiaa ja paljon on jo tehty. Isoja panostuksia on jo saatu aikaiseksi ja eteenpäin on menty. No, sehän on selvä, että kun poliitikko ja päättäjä arvioi omaa työtään, niin kaikki menee hienosti. Miksi sitten hoitoala huutaa edelleen hätää? EU:sta asti Suomi saa noottia, että hoitajapulaan pitää puuttua. Pitäisikö päättäjien mennä sinnekin kertomaan, että on homma hallussa ja kohta, kun saadaan muutama lakikirjaus lisää, niin hoitajat juosten palaavat töihin?

Raha ratkaisee. Mistä ne rahat otetaan?

Jostainhan ne rahat on otettava, niin mistä ne otetaan? Poliitikoilta tähän kysymykseen pitäisi löytyä vastaus, mutta kun tätä kysyy, niin poliitikot eivät päätäkään rahasta, vaan ne sovitaan niissä työmarkkinapöydissä. Mutta samaan hengenvetoon on poliitikon sanottava, että hienosti menee ja paljon hyvää on tehty. Vielä kun näin kansalaisena tietäisi, että mitä?

Puuttomalleoksalle tämä tämänhetkinen SOTE-uudistus näkyy kasvaneena verotuksena ja heikentyneenä palveluna. SOTE-uudistus on kuin Posti. Palvelusta maksetaan aina vain enemmän, mutta postia jaetaan yhä harvemmin. Posti sen sijaan itse ilmoitti kotiin toimitetussa lappusessaan, että palvelu tehostuu ja hienosti menee uudistus. Julkisen terveydenhuollon toiminnasta kertoo sen sijaan kuukausien jonot kiireettömään hoitoon ja jatkuvasti peruuntuvat ajat akuuttiin hätään.

Posti toimii siitäkin hyvänä esimerkkinä SOTE- uudistukselle, että nämä kasvaneet maksut eivät päädy sinne lehtiä jakaville, vaan valuvat jonnekin rakenteisiin ja sen hallintoon. Hallinnoissa istuvat tietysti poliitikot, mutta on hyvä muistaa, että he eivät päätä rahoista, vaan sen tekevät työmarkkinajärjestöt.

Neuvotteluista saadaan hoitajille lisää rahaa.

Tämähän olisi se onnistuminen. Meillä Suomessa palkat muihin pohjoismaihin verrattuna on niin paljon heikommat, että niitä lähes tuhannen euron korotuksia tuskin on luvassa. Voisin tehdä jopa pienen ennustuksen, että rahaa palkkoihin jostain saadaan kaivettua, mutta se sulaa tuleviin maksujen korotuksiin. Tuloverotus, työeläkemaksut ja sosiaaliturvamaksut tulevat syömään muodollisen palkankorotuksen, mutta tässä vaiheessa on hyvä muistaa, että poliitikot eivät päätä rahasta, vaan sen tekevät työmarkkinajärjestöt.

Kontion tavoin jokainen poliitikko on painanut päänsä piiloon pensaaseen, kun olisi pitänyt kohdata raaka todellisuus. Tuleva terveydenhoitoalan lakko toivottavasti ravistelee pelkurit pois pensaasta.

Puuttomanoksan lääke ensi hätään on sokerivero!

Kyllä! Puutonoksa on valmis kiristämään teidän kaikkien herkkusuiden verotusta, koska on itse niin fitness, että tislaa jugurtistakin sokerit pihalle. Ei sokeria kenellekään eikä mihinkään! No, ei kai nyt sentään, mutta tarvitseeko 10 eurolla saada kuusi isoa suklaalevyä? Pitääkö 10 eurolla saada kolme purkkia jäätelöä? Aivan, ei tarvitse. Kolme levyä kympillä riittää, kuten riittää myös kaksi purkkia jäätelöä.

Makeisiin, jäätelöihin, limonadeihin ja sokerikakkuihin lisää hintaa verojen muodossa. Suomalaiset kuluttavat hurjan määrän sokeria ja tämä näkyy hammaslääkärien tilastoista aina kardiologien vastaaviin.

Ihmisten elintottumukset ovat heikkenemään päin ja peruskunto laskee kuin lehmän häntä. Poliitikot perustelevat veronkorostuksia monesti sillä, että näin voidaan ohjata ihmisten ostokäyttäytymistä. Nostetaan bensan hinta kolmeen euroa litralta, niin ajetaan autoilla vähemmän ja fossiiliset päästöt vähenevät.

Lisätään karkkipussiin kolme euroa lisää hintaa, niin ihmiset vähentävät karamellien syömistä.

Tästä kiittävät ainakin hoitajat ja kansantalous. Tästä kiittävät myös ihmiset, vaikka sokeriaddiktiosta eroon pääseminen voi olla vaikeaa.

Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että näistä sokeriin liittyvistä veronkiristyksistä ei päätä Puutonoksa, vaan niistä päättävät poliitikot. Ja jos vastuu painaa liikaa, päätös ohjataan virkakoneistoon tai työmarkkinajärjestöille.

Puutonoksa

One Reply to “Sokerivero työmarkkinapöytiin”

  1. Ei yhtään hassumpi ehdotus, sokeria tuotteet pullollaan aina protskupatukoista ketsuppiin muutenkin. Diabetes ja liikkumattomuus ei ole kiva kombo. Kun Arkadianmäen herroilla on kädet niin sidotut niin olisiko järkeä, vaikka käyttää puheenvuoroja asioihin jotka maksavat jo nyt ja tulevat maksamaan. UKK- instituutin laatima liikuntasuositus löytyy netistä. Keskityttäiskö asioihin joilla on väliä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.