Ei ansaita – kun ei totella eikä osata

Yhdenvertaisuuskokemus on tärkeä, muistuttavat etenkin keskustalaiset poliitikot. Se on muuten aivan totta. Kun en koe olevani yhdenvertainen, se herättää voimakkaita tunteita.

Helsinkiläisenä olen joutunut pohtimaan, että miksi koen tämän yhdenvertaisuuden mantran epäoikeudenmukaisena erityisesti nyt pandemian aikana. Rokotteita ei siis voida alueellisesti jakaa niin, että missä hätä, niin sinne enemmän rokotteita? Kriisissä olevat saavat siis jatkaa kriisissä, ja ihmishenkien säästäminen ei olekaan se tärkein asia epidemian hoidossa?

Asiantuntijat ovat puoltaneet rokotteiden keskittämistä pahimmille kriisialueille, mutta tässä tapauksessa hallitus ei toteuta lupaustaan perustaa päätöksiään asiantuntijoiden lausuntoihin, vaan päätöksiä ohjaavat ministerien salkut ja puolueiden kannatusluvut?

A-studiossa haastateltiin jyväskyläläistä ylilääkäriä, joka totesi, että ihmiset kokevat hyvin epätasa-arvoisena sen, että rokotteita jaettaisiin kriisialueille enemmän. Ylilääkäri kertoi vielä tutkineensa ihmisten ajatuksia rokotteiden jaosta somesta. Ylilääkäri pohjasi oman kielteisen kantansa koronarokotteiden painotettuun alueelliseen jakoon sillä, että kriisialueilla, kuten meillä Helsingissä, ei olla toteltu annettuja ohjeita eikä taudin jäljitystäkään ole osattu hoitaa. Ja tästä syystä emme ikään kuin ansaitse rokotteita.

Asutustiheyteen, työpaikkoihin, koulujen kokoihin en edes ota kantaa, koska se nyt on aivan selvää, että isoissa kaupungeissa tauti leviää helpommin ja turvavälejä on vaikeampi pitää. Tämän lisäksi meillä täällä Helsingissä on monenlaisista kulttuureista tulevia ja eläviä ihmisiä. Ja kaikki ihmiset eivät vain halua sääntöjä totella. Tämä ihmisten tottelemattomuuden luulisi olevan tuttua myös siellä muualla.

Me emme siis osaa täällä Helsingissä käyttäytyä, niinpä meille ei voida rokotteita enempää antaa. Että sellainen ansaintalogiikka. Jatketaan sitten samalla tavalla. Pitääkö meidän helsinkiläisten enää maksaa muiden kuntien kustannuksia? Eihän taloudellisesti kuralla olevat kunnat mitään rahaa tarvitse, koska itse ovat taloutensa huonosti hoitaneet? Olen itsekin somekeskusteluja lukenut, ja moni helsinkiläinen on hyvin pettynyt, kun joudumme rahoittamaan muita, kuralla olevia kuntatalouksia. Maksaisivat enemmän veroja siellä, missä rahat eivät riitä. Kuntaveroja kiristämällä lisää tuloja kassaan ja taloutta kuntoon!

Ylilääkäri antoi siis ymmärtää, että koska Helsingissä on itse aiheutettu huono tilanne, niin ei ole syyttä auttaa. Perustaakohan ylilääkäri kaikki päätöksensä tuohon ansaintalogiikkaan? Miten hän suhtautuu, kun hoidettavaksi tulee päihderiippuvaisia, ylipainoisia, tupakoitsijoita tai yleensä niitä elintasosairauksista kärsiviä? Heidän ongelmansa ovat usein itse aiheutettuja, joten ansaitsevatko he apua? Ylilääkärin ansaintalogiikan mukaan eivät.

Tupakan, alkoholin, rasvan ja sokerin vaikutukset tiedetään. Silti ihmiset juovat viinaa ja turruttavat mielensä sokerilla. Eivät siis tottele ohjeita, kuten helsinkiläinen ei tottele maskisuositusta, puhumattakaan turvaväleistä, joille malli on haettu enemmän Itäväylän autojonoista. Ylilääkärille tiedoksi, että kyllä suurin osa helsinkiläisistä ohjeita kirjaimellisesti noudattaa.

Jos meillä pystytään raha jakamaan tasan ja pelastamaan tottelemattomien kuntien taloudet, niin olisiko aika pelastaa myös kriisialueella asuvat ihmiset? Tiedän, että tätä tulipaloesimerkkiä on käytetty jo monesti, mutta ehkä jatkossa, kun Keski-Suomessa metsää palaa, niin sumutellaan koko Suomi, koska ansaintalogiikka.

Golfkentällä etäisyydet hoituu automaattisesti, kun valitsee pelikaverin joka lyö pallonsa sata metriä pidemmälle.

Kun aletaan perustella mielipiteitä sillä, että kuka ansaitsee mitäkin, ollaan vaarallisella tiellä. Milloin tätä ansaintalogiikkaa voidaan käyttää? Ainako? Kuka päättää, kuka ansaitsee mitäkin? Yhtä vaarallinen tie on se, että ihmisten mielipiteeksi hyväksytään somekeskustelijoiden mielipide. Jos näin, niin sieltä löytyy muuten sellainenkin ryhmä, jonka mukaan länsimaalainen lääketiede on saatanallista ja sairastuttavaa.

Kriisialueelle pitää lähettää apua, ja on meidän velvollisuutemme auttaa kaikkia, paitsi jos se koskee Helsinkiä ja omaa maata? Silloin vedetään ansaintalogiikan mukaan. Yhdenvertaisuuskokemus oikein huokuu näistä päätöksistä.

Ehkä olen vain herkkänahkainen helsinkiläisten arvostelulle, ja rakkauteni kotikaupunkiani kohtaan sumentaa silmälasini. Pidän silti kohtuuttomana, että meidät kriisialueella asuvat tuomitaan kaikki. Toki tämä kaikkien tuomitseminen yhden ihmisen käyttäytymisen perusteella on vallitseva tapa: Persut ovat kaikki natseja, Vasemmisto on kommunismia, Vihreät ovat hihhuleita ja golffarit rikkaita kuin Roope Ankka. Silti kysyn: Jos rokotteiden alueellisella keskittämisellä säästettäisiin ihmiselämää, niin olisiko se keneltäkään pois? 

Olemme jo yli vuoden kitkutelleet menemään, ja kaikki on tehty, koska ihmishenki ja oikeus elämään on tärkeintä. Olen pettynyt, mutta en yllättynyt, että tästäkin tehtiin lopulta aluepolitiikkaa. Pelastetaan oma äänisaalis kuntavaaleissa, vaikka se sitten vaatisi muutaman ihmishengen pahimmilla korona-alueilla. Kaikki perustellaan logistiikkaongelmilla, yhdenvertaisuudella ja jo tehdyillä lupauksilla.

Tätä on Suomi vuonna 2021. Jyväskyläläinen ylilääkäri sattui vain antamaan kasvot sille, kuinka meillä ajatellaan ja omia mielipiteitä perustellaan. Olisi voinut olla moni muukin.

Puutonoksa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.