Tottakai sä voit!

Tottakai sä voit olla samaan aikaan ministeri, kansanedustaja, kunnanvaltuutettu ja nyt vielä aluevaltuutettukin. Jokohan tuossa on tarpeeksi edustettavaa vai vieläkö nämä samat ihmiset ehtivät edustamaan myös talonyhtiöidensä hallituksissa?

Toisaalta tämä kaikki mukailee nyt saneltua politiikkaa, missä jokaista asiaa pyritään tehostamaan. Tuo sana tehostaminen saa kyllä minussa aikaan valtavan päänsäryn. Yrityksissä ja työpaikoilla tehostaminen tarkoittaa sitä, että kahdesta työntekijästä toinen saa kenkää ja se, kuka saa jäädä töihin, hoitaa pois potkitunkin duunit, mutta omalla ajalla.

Päättäjät tehostavat omaa työpanostaan luomalla uusia valtuustopaikkoja itselleen. Uudet hommat sisältävät toki myös uudet palkkiot ja tottakai niiden vanhojen palkkojen ja palkkioiden ja kulukorvausten päälle. Ihanan tehokasta.

Ei parane kuitenkaan unohtaa, että osalla energiaa ja voimavaroja on riitettävä myös Osuuskaupan asioille!

Monesti kysellään vastuista ja tekemisistä. Kuka kantaa vastuun vai kantaako kukaan? No, noin se vastuunkanto hoituu karkeasti ottaen kuin oheisessa vastuutalukossa. Se muuten on saatavissa näppäränä taskupainoksena laminoituna, jos sattuu aamuyön ankeana tuntina ahdistamaan tehdyt päätökset. Laajempi, asiaan tarkemmin perehtynyt ja rauhoittava opas on lainattavissa puoluetoimistojen toimistoilta.

Poliitikon vastuutaulukko (taskumalli):

Sinä teet töitä ihmisten parhaaksi (puolueen parhaaksi katsomalla tavalla tietysti). Et ole yksin. Tuemme sinua!

Ministerinä: 3-6 avustajaa + 1-2 valtiosihteeriä +sihteeri ja autonkuljettaja hoitaa. Ei vastuuta

Kansanedustajana: Avustajat ja puoluesihteeri hoitaa. Ei vastuuta.

Kunnanvaltuutettu: Varajäsen hoitaa. Mikä vastuu?

Aluevaltuutettu: Avustaja tai pari tarvitaan. Mistä muka vastuu?

Päätökset: Puoluepomot kertoo. Pysy ruodussa, anna siis mennä!

”Aika on rahaa, eikä meillä ole kumpaakaan”, totesi Masa Niemi jo aikoinaan. Vallan himoissaan jokaisen pestin eteen pehmoisia puhuvalla poliitikolla on noita molempia ja kohta vieläkin enemmän ainakin rahaa. Uusille aluejohtajille on kaavailtu julkisuudessa 7.000 euron palkkaa työstään aluehallinnossa. Joten Puutonoksa epäilee vahvasti, etteivät nyt valittavien hyvinvointialueiden valtuustojäsenetkään kovin pienillä kokouspalkkioilla hommiaan tule hoitamaan.

Toisaalta kyllä omasta kokemuksestakin tiedän, että kun yhdestä hommasta ei palkka riitä on otettava muita hommia iltaan ja viikonloppuun? Itsellä loppui kyllä niin oma kuin perheenkin jaksaminen, mutta jouduinkin tekemään kaikki itse ja huonosti tehdystä työstä olisi saanut äkkiä potkut ja laskun maksettavaksi. Eli ei ihan vertailukelpoista tietenkään, mutta vähän suuntaa antavaa kumminkin.

Rahasta eli palkkioista puhuminen tässä yhteydessä on tietysti loukkaavaa. Mutta entäpä noin yleisen logiikan näkökulmasta? Onko se demokratiaa parhaimmillaan, kun vaikkapa valtionvarainministeri ensin jakaa rahaa ja on sitten itse niitä alueilla vastaanottamassa? Onko Puutonoksa ainoa, joka näkee tässä hieman ongelmaa? Se alue saa aina eniten tukia, jossa elämänkatsomus on yhteneväisestä puoluekirjasta. Tuolle on joku sanakin, mutta Suomessa sitä ei ole olemassa.

Vallan liiallisesta keskittymisestä puhutaan aina kuntavaalien aikana, mutta mites nyt?

Lisää päätäntävaltaa ja mahdollisuus ajaa monilla rattailla. Ministerinä lupaan sitä, kansanedustajana lupaan tätä, kunnanvaltuutettuna lupaan tota ja uutena aluevaltuutettuna kaiken päälle lupaan vielä tämän!

Voiko kuitenkin käydä niin, että kansanedustajana on leikkaamassa – anteeksi – tasaamassa rahoitusta, mutta aluevaltuuston edustajana on vaatimassa edustamalleen hyvinvointialueelle lisää rahoitusta ja kunnanvaltuustossa selittämässä, että miksi hoitoon ei pääsekään ajoissa eikä lähipalveluna luvattu lääkäri ole vieraillut kylällä sitten viime kesän. Joka muuten silloinkin pistäytyi vain mökillään.

Ei perkele mikä sekamelska. Tuohan vaatii jo vakavan persoonallisuushäiriön. Puutonoksa, jos joku, tuon tietää.

Onko uusilla hyvinvointialueilla oikeutta verottaa? No, sillä ei nyt ole suurempaa merkitystä, koska jokaisen suomalaisen verotus tulee kiristymään ihan vain siitä syystä, että rahat ei muuten riitä. Veronmaksajalle kun sillä ei ole sen suurempaa merkitystä, että kuka vie rahaa tilitä. Eduskunta kiristää verotusta, kiristetäänkö kuntaveroa vai annetaanko alueille oikeus verotukseen? Lopputulos ihan sama: tilistä jää entistä vähemmän käteen eikä terveyspalveluja saa yhtään sen nopeammin kuin aiemminkaan.

Toisaalta, jos haluaa löytää syyllisen veronkiristyksiin, niin joukko pienenee, koska se sama päättäjä on kaikissa paikoissa päättämässä. Täytyy toivoa, ettei se sama päättäjä aja veronkiristyksiä noissa kaikissa hallinnoissa ja samanaikaisesti. Riittäisi konsulttifirmoille töitä kaivaa päättäjäraasu ylös siitä kaivetusta kuopasta, jos se puoluetoimistossa nähtäisiin tarpeelliseksi.

Puutonoksa on miettinyt näitäkin asioita ja päätynyt ratkaisuun, jossa lakiin kirjailtaisiin poliitikkomitoitus. Kukaan päättäjä ei voisi toimia kuin yhdessä näistä kolmesta pestistä samaan aikaan. Olet joko kansanedustaja, kunnanvaltuutettu tai aluevaltuutettu, mutta et noita kaikkia yhtä aikaa.

Perustelen tätä jo sillä, että näin yhä useampi pääsisi mukaan päättämään asioista ja eikös se ole demokratiaa?

Toinen peruste on työteho ja paremmat päätökset. Kuinka paljon meidän edustajillemme tuleekaan olemaan jatkossa avustajia, kun vuorokauden tuntimäärä on meille kaikille ihan sama. Toisaalta poliitikkojen työtunnit laskutetaan ehkä samoin kuin Peran, jolla oli omassa tuntilistassa laskutettuja työtunteja vuorokaudessa 27. Firma laskutti sitten asiakasta 29:stä tunnista.

Raha ja valta tietysti painaa liikaa ja poliitikkomitoitusta tuskin tullaan näkemään, mutta haaveilla saan minäkin!

Puutonoksa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.