Näinkö meille aina käy?

Kuntamarkkinoiden tentissä luvattiin pelkkää hyvää ja halvemmalla. Olisipa se totta. Ja onhan uudistuksille annettava mahdollisuus, mutta ikävä kyllä en vain pysty ostamaan lupauksia, vaikka niitä myisi itse pääministeri. Kuka vanhoja muistaa, sitä tikulla silmään, sanoo vanha suomalainen sananlasku. Ja totta siinä toinen puoli. Toisaalta vain historiaa tuntemalla voi ymmärtää nykyisyyttä ja miettiä tulevaisuutta.

Joten en menekään aiempien hallitusten lupauksiin kuten poliitikoilla on tapana: ”Tekin teitte, kun olitte hallituksessa”. Pysyttelen ihan lähihistoriassa ja jo kliseiksi muuttuneissa lupauksissa: vappusatanen, hoitajamitoitus, ilmastonmuutoksen pysäyttämisen järeät toimenpiteet. Tähän kun lisää sen, että VM ja rahaministeri jätettiin ulos budjettineuvotteluista, lienee riittävää perustelua sille, että luottamus lupauksiin ei ole kovinkaan korkealla.

”Palveluja aletaan parantamaan ihminen edellä” totesi Krista tiedotustilaisuudessa 15.9.2021.

Ihminen se on hoitoalan ammattilainenkin, mutta ei näissä hallituksen SOTE-laskelmissa. Hoitoalalla työskentelevien omat raportit työpaikoilta on hirvittäviä. Hoitoalalla työskentelevien työkuorma kasvaa kasvamistaan, ja viimeistään nyt kasaantunut hoitovelka tekee siitä mahdottoman.

Ministeri Kiurun mukaan sote-uudistuksen myötä ihminen on keskiössä. Haluaisin tietää, että miten tämä näkyy konkreettisesti palveluja käyttävien arjessa? Lakikirjauksen jälkeen pääsen siis hoitoon viimeistään viikon sisällä? Palkataanko kuntiin lisää hoitoalan ammattilaisia, joiden palkat ovat sellaiset, että niillä pärjää jopa Helsingissä?

Lisärahoitusta vaatii jokainen Suomen kunta tai jatkossa hyvinvointialue, jotta terveyskeskuksissa riittää niitä hoitavia käsiä ja ammattitaitoa.  Olisi kiva tietää, mistä tuo lisärahoitus otetaan tai mistä leikataan, jotta rakenneuudistus, jossa ihminen on keskiössä, toteutuu?

Nyt puhutaan, kuinka lakia kirjataan ja rakenteita muokataan väkevämmin kuin koskaan ennen. Rahaa laitetaan satoja miljoonia euroja, mutta ei niitä kukaan ole hoitoalan ammattilaisille antamassa. Koulutetaan lisää päteviä ammattilaisia, ja se on hyvä. Mites se palkka?

Nyt jo moni hoitoalalla työtä tekevä vaihtaa toiseen ammattiin, koska palkka ei vastaa työnkuvaa. Tähän rakenteeseen ei olla kuitenkaan puuttumassa, ainakaan vielä. Vaalit ovat tietysti tulossa, että ehkä siellä sitten lupaillaan lisää rahaa hoitoalalle. Hallitus vaihtoi termin ”viikossa lääkäriin”, termiin ”viikossa terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle”.

Jaahansson sanoisin, koska tuohan on taas sitä ympäripyöreää lakitekstihöttöä ja jättää mahdollisuuden tulkinnoille. En minä yhtään aliarvosta yhtäkään terveydenhuollon ammattilaisen ammattitaitoa, mutta kun sairaus iskee, ei aina lohdulliset sanat ja kehotus:

”Ota buranaa, lepää ja jos ei auta, niin tule uudestaan” auta. Toisaalta: Pääsit hoitoon viikossa, joten get over it!

Tulee mieleen tämä vanha vitsi, jossa nainen menee alapäätutkimuksiin ja vastaantuleva ei olekaan alan ammattilainen ja toteaa naiselle, että ”en mä gynekologi ole, mutta voin mä vilkasta”.

Syksy on täällä! Haluan kiittää kaikkia lukijoita ja toivottaa kaikille oikein hyvää syksyä. Jouluun on muuten 99 päivää, tästä hetkestä kun tekstin julkaisen. Joko siis voi kaivaa esille villasukat, glögit ja piparkakut?

Kiireettömistä hoidoista puhutaan, mutta mikä on tuo kriteeri kiireettömälle hoidolle?

Aivan, jokainen meistä kokee oman tarpeensa kiireelliseksi, kun on kipua ja epätietoisuus omasta terveydestä kaivaa mieltä. Puheissa meillä otetaan jokainen tapaus vakavasti ja ihminen kohdataan yksilönä. Totuus on kuitenkin, että jokainen, joka pärjää kipulääkkeillä ja kahvilla laitetaan kotiin odottamaan vuoroaan. Vuoro tulee sitten joskus. Jossain päin Suomea se voi olla viikossa ja jossain kuukaudessa. Kuka tietää, vaikka parin päivän päästä tarvitset kiireellistä apua ja sitten tilannetta arvioidaan uudelleen. Hyvällä tuurilla (?) sen saman lääkärin toimesta, joka sanoi, että ei sulla hoitoon mikään kiire ole.

Ammentaako hallitus oppia hoitajamitoituksen tuomista ongelmista?

Hoitajamitoitus toi lakiin kirjauksen jälkeen ongelman, jota edes Krista ei voinut uskoa todeksi. Enkä tiedä uskooko vieläkään. Hoitopaikkoja laitoksissa jää käyttämättä ja terveyskeskusten käytävistä on tullut hoitolaitos. Hoitajamitoituksen takia ihmisiä ei voida ottaa hoitolaitoksiin, koska hoitajia ei ole tarpeeksi ja uuden tehdyn lain takia hoitolaitokset pitävät osaa paikoista tyhjillään. Eihän sen näin pitänyt mennä? Vaan meni, kun ei ymmärretty kuunnella alalla työskenteleviä ammattilaisia, jotka kertoivat, että ei heillä ole työntekijöitä tuon lain toteutukseen.

Nyt sitten viikossa hoitoon kirjataan lakiin ja ammattilaiset kertovat, ettei se ole hyvä idea koska rahaa ei saada tarpeeksi ja vaikka rahaa saataisiin, niin niitä terveydenhuollon ammattilaisia ei ole vieläkään riittävästi – ainakaan alan töissä.

Onko oppia otettu vai vedetäänkö taas vain vallan huumassa ratkaisuja, joista seurauksena vain enemmän harmia? Olisiko syytä nyt käydä kaikki mahdolliset ongelmat läpi, joita on jo ennen lain voimaantuloa nostettu esiin?  Jos ei tällä kertaa vietäisi keskeneräistä mallia maaliin asti, koska täällä kuplien ulkopuolella on ihmisiä, joihin nämä ongelmat tulevat iskemään.

Kauniita puheita, siitä kuinka nyt koronan helpottaessa pääsevät lääkärit ja hoitajat tekemään niitä heidän tavallisia töitänsä ja hoitamaan taakse jätettyjä juttuja. Eniten risoo koko hommassa, että päättäjät puhuvat jutuista ja veloista, kun kyse on jumankauta ihmisistä! Ihmisten kivuista, säryistä, mielenterveysongelmista, eikä mistään ”tavallisista töistä”.

Tämä on siis ihan jokaisen puolueen ongelma, että hoidetaan asiaa. Ei ihmisiä. Niitä ihmisiä, joilla on tarvetta avulle sekä niitä, jotka auttavat apua tarvitsevia. Kaikki puhuvat yhteen ääneen, että hienosti tulee menemään ja samaan aikaan asiantuntijat kertovat, että ei muuten mene.

Koronasta aiheutuneet kulut korvataan STM:n mukaan 40–60 %, vaikka luvattiin korvata koko potti. Pääministeri kertoi loukkaantuneena keskustelun sävystä kuntamarkkinoiden tentissä 15.9.2021, että kaikki kulut korvataan. Hän ei kuitenkaan halunnut avata, että milloin tai miten.

Haluaisin muistuttaa, että juuri otettiin seitsemän miljardia velkaa ja lisävelan saanti ei ole ilmeisesti ongelma. Talous elpyy kovaa vauhtia, työpaikkoja tulee ja homma rokkaa paremmin kuin koskaan ennen? Miksi koronasta aiheutuvia kustannuksia ei korvata siis nyt heti ja miten ei edes tiedetä aikataulua, milloin ne voitaisiin korvata? Puhumattakaan millä keinoilla ne saadaan kunnille maksettua? Tai miksi sosiaali- ja terveysministeriö ei ole edes halukas niitä korvaamaan?

Kyllä taitaa käydä niin, että loppupeleissä laskun maksaa jälleen kerran terveyskeskus jonossa jonottava veronmaksaja. Ja maksuksi ei riitä pelkkä raha. Pelissä on oma terveys. Velkarahat menivät parempiin taskuihin. Koronalaskuja maksellessa on helppo unohtaa ne hoitoalan palkat taas kerran.

Voi hyvä luoja!

Puutonoksa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *