Liian hyvää ollakseen totta?

Hallelujaa!

Suomen työllisyystoimet ja talouslukemat ovat onnistuneita. Ekonomistit vuolaasti kehuvat, kuinka hienosti hallitus on talouden onnistunut hoitamaan. Parhaiten hoidettu korona, lähes saavutettu työllisyysaste ja talous elpyy vauhdilla. Ei ollenkaan huono!

Kyllä itse monesti eri hallitusten toimintaa kritisoineena otan avosylin nämä uutiset vastaan. On ihan sama, kuka onnistunutta politiikka hoitaa, kunhan joku hoitaa, ja nyt näyttää onnistumisia tulevan.

Politiikassa ja etenkin tilastoissa täytyy aina muistaa, että sen lauluja laulat, kenen leipää syöt eikä ihan kaikkia onnistumisia kannata niellä pureksimatta. Tilastoista kun monesti saadaan mieluisia ja käyristä omaan silmään sopivan näköisiä.

Talouspolitiikan arviointineuvosto linjasi, että ”julkista taloutta tulisi täten alkaa asteittain sopeuttaa”. Mitä hemmettiä? Nytkö pitää sopeuttaa? Kun juuri tuulettelin, että työllisyys kasvaa ja eikös se tarkoita, että verokertymä kasvaa ja se puolestaan laittaa talouden tasapainoon.

Muutenhan tämä tarkoittaa sitä, että julkisen talouden tasapainoon saaminen vaatii verojen kiristystä tai julkisten palveluiden leikkaamista tai sitten on käytettävä vähän molempia. Lisää veroja ja heikentyviä palveluita. Viisaimmat poliitikot miettivätkin kuumeisesti, että kuinka tehdä toimet niin, ettei kukaan huomaa, edes media. Ne loput poliitikot jatkavat vallitsevalla linjalla eli lupaavat kaikille kaiken ja rahat kaikkeen kivaan saadaan seinästä kuten ennenkin.

Vihreä siirtymä ja ikääntyminen ovat yhtälönä kyllä väkevää myrkkyä. Ennakolta tiedetään, että julkiset menot tulevat kasvamaan, kun väki ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa. Ja samaan aikaan vihreisiin ja puhtaisiin investointeihinkin pitäisi rahaa löytyä. Perkele, mikä yhtälö! Melkein sama kuin itse haluaisi ostaa uuden golfmailan, mutta lainatkin pitäisi maksaa. Jostain on löydettävä lisää valuuttaa. Voiko toisen tehdä velkarahalla ja toisen maksaa kassasta? Vai onko velkarahoittajat kaikonneet ja joudutaan valitsemaan, että kumpi tehdään vai jätetäänkö molemmat tekemättä ja rakennetaan teoreettinen tiekartta, missä kaikki hoidetaan, vaikka sille ei ole konkreettisia toimintaedellytyksiä. Veikkaan tätä viimeistä vaihtoehtoa, sillä pessimisti ei pety.

Jos nyt ei ole varaa palkankorotuksiin, niin milloin sitten? OECD:n ennusteiden mukaan Suomi saavuttaa kustannuskykykilpailussa kaikkien aikojen huipun.

Nyt varmaan voidaan maksaa korvaukset korona-ajalta niille yrittäjille, joilta päätöksillä estettiin toimeentulon hankkiminen. Ihmisillä oli kuitenkin ravintoloita, kuntosaleja, liikuntatiloja.

Nyt, kun homma elpyy ja tehdään ennätyksiä, niin eikö olisi kohtuullista korvata täysimääräisesti menetykset heille, joiden oli pistettävä lappu luukulle. He kuitenkin ovat niitä yksityisen sektorin työpaikkojen tarjoajia, joiden verokertymästä kaikki nauttivat.

Mitä ovat nämä nyt hehkutetut työllisyystoimet? Elvytys? Ei kai velkarahan pumppaaminen nyt kuitenkaan työllisyystoimi ole. Eikö nyt olisi realistisempaa puhua työpaikkojen säilyttämisestä ja koronan aiheuttaman iskun torjumisesta. Työllisyystoimet, kun kuulostavat enemmän Suomeen syntyviltä uusilta yrityksiltä ja ulkomaisten yritysten investoinneilta, joiden avulla suomalaiset pääsevät pidempiaikaisesti palkkatöihin.

Elvytyksessä on onnistuttu, siitä pitää antaa kiitosta! ”Velkarahaa otettiin jopa miljardeja vähemmän kuin mitä aluksi suunniteltiin”. Tämä on aina vähän väsynyttä kehua, kun aluksi lasketaan päin persettä ja sitten se käännetään onnistumiseksi. Kotoa tuttu tilanne, kun golfkaupassa käynnin jälkeen rahaa jäikin enemmän kuin olin päässäni laskelmoinut ja kehun tätä paremmalle puoliskolleni. Perustelen siis omia toimiani, mutta näytän ulkopuolelle todella typerältä.

Olevalle ja tulevalle hallitukselle ongelma tulee olemaan suuri pitkäaikaistyöttömien määrä.

107.000 pitkäaikaistyötöntä on myös ennätys, vaan se unohtui jostain syystä listasta. Hyvä, että hoksasin sen nyt lisätä!

Eläkeputken poisto on ollut työllisyystoimi, samoin mahdollinen aktiivimalli 2.1, jolla kannustetaan ihmisiä luopumaan toimeentuloturvasta, kouluttautumaan uuteen työhön tai sitten vain yksinkertaisesti ottamaan vastaan jotain duunia jostakin päin Suomea. Vaikka täytyy sekin sanoa, että onhan tämä nykyisen hallituksen aktivointimalli paljon mukavampi, kuin edellisen. Ottaisitteko itse pyllylle piiskaa ennemmin Sipilältä vai Marinilta. Niinpä!

Avointen työpaikkojen määrä kasvaa koko maassa, mutta millaisia työpaikkoja ne ovat, sitä eivät valitut tilastot kerro. Mielenkiinnosta halusin tietää, että minne nämä työpaikat ovat syntyneet ja ovatko ne sellaisia pysyviä työpaikkoja, joista irtoaa palkka millä elää Helsingissäkin? Vai ovatko nämä osa-aikaisia työpaikkoja tai provisiopalkkaisia myyntitöitä, joiden lisäksi on haettava yhteiskunnalta esimerkiksi asumistukea?

Puutonoksa tuntee itsensä todelliseksi kapitalistiksi, kun päähän hiipii ajatus siitä, että ihmisten työpaikat maksavat valtiolle enemmän kuin mitä ne valtion kassaan tuottaa. Julkisen sektorin paisuttaminen suhteessa yksityiseen, kun aiheuttaa sen, että raha loppuu. Loppuu siis nykyistä enemmän. Onko tämä edes kapitalistista ajattelua, koska kyllähän vasemmallakin tämä on varmasti ymmärretty. Julkiset palvelut tulevat heikkenemään, koska julkisella rahalla rahoitetaan yhä useampi työpaikka. Elämme markkinataloudessa ja yksityisen sektorin tuottamilla verokertymillä, kun on suuri merkitys tärkeiden yhteiskunnan toimintojen ylläpitämisen kannalta, vaikka siihen kakkosneloseen istuminen on monelle kivuliasta.

Todellisuus on, että julkinen talous on saatava tasapainoon ja se on edelleen jollain hallituksella edessä. Nyt kun juhlitaan ja tuuletellaan hyvin tehtyä työtä ja onnistumista, niin tule mieleen vanha esimerkki. Tässä esimerkissä pilkillä istunut kaveri oli aivan jäässä ja lämmitti oloaan pissaamalla housuun. Hetken hyvä olo ja onnistumisen tunne, mutta se ei auttanut kuin sen pienen ajan. Kun urean lämpö haihtui, niin entistä kovempi kylmyys iski ja saappaita myöten olivat housut kusessa. Temppuja ja konsteja voidaan siis tehdä, vaikka kuinka, mutta todellisuus iskee vielä vasten kasvoja.

Pikavoittojen keräämisellä tuntuu menestyvän ainakin vielä toistaiseksi. Siinä auttaa äänestäjien lyhyt muisti. Hienoa, jos maamme on nousemassa jaloilleen, sillä hyvinvointimme ei voi pitkään rakentua velkarahan varaan.

Puutonoksa

One Reply to “Liian hyvää ollakseen totta?”

  1. Tuo biovelvoitteen kasvu on vain rahan siirtoa pois Suomesta.

    Tällä hetkellä biovelvoite on tuo 19,5% ja oliko EU:n minimitaso 14%. Nykyisillä hinnoilla uusiutuva diesel HVO (2987$/mt) on melkein 4 kertaa kalliimpaa kuin perinteinen fossiilinen (764$/mt). Tämä johtaa pelkästään dieselin osalta siihen, että maksamme 111% enemmän perustuotteena hinnassa enenemmän kuin, jos jakeluvelvoite olisi tuo 14%.

    Suomessa myydään yhteensä n. 4,8 miljardia litraa bensaa ja dieseliä vuodessa (3m diesel ja 1,8m bensa). Bensassa maksimi etanolimäärä on 10% (95e10), joten dieselillä joudutaan kompensoimaan myös bensan biovelvoitetta.

    Käytännössä siis bio-osuus pitää olla tuolla 4,8 miljardilla n. 936m litraa. Dieselissä 19,5% biovelvoiteella bio-osuus on 585m litraa ja bensassa 10% osuus on 180m litraa. Diesel + bensa on yhteensä 765m litraa eli dieseliin pitää lisätä vielä n. 5,7% lisää uusiutuvaa dieseliä, jotta 936-765=171m litraa ero tulee täyteen. Eli tällä hetkellä dieselissä pitää olla suurinpiirtein 25,2% uusiutuvaa dieseliä.

    Tulevaisuudessa kun biovelvoite kasvaa tämä kaikki joudutaan nykyteknologialla siirtämään dieseliin ja dieselin hintaan. Eli dieselin hinnalla on lievää korotuspainetta tällä vuosikymmenellä.

    On myös hyvä huomioida, että tuosta 3 miljardista diesel litrasta n. 1,8miljardia litraa on tavara- ja bussiliikeenteen kulutusta eli tavaran liikuttaminen tulee jatkossa maksamaan hunajaa.

    Biovelvoitteen tuomat hinnan korotukset valuvat ulkomaille, kun Neste ja NEOT joutuvat haalimaan uusiutuvaa HVO-dieseliä mielettömät määrät kaikkialta mistä sitä vaan saa. Nesteellä voi olla kapasiteettiä hoitamaan omansa Suomessa tehtävällä tuotannolla. Mutta viimeistään Nesteen maksaessa osingot valuvat valtaosa rahoista ulkomaille.

    Mitä jos laskettaisiin biovelvoite EU:n minimitasoon ja lisättäisiin bensaan ja dieseliin ympäristövero? Vaikka 20snt/L ja nämä verokertymät korvamerkattaisiin ”vihreään siirtymään”. Nopealla matikalla 0,2€x4,8 miljardia litraa =0,96mrd€ ja tämä raha jäisi kokonaan valtiolle käytettäväksi vihreään siirtymään vuodessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.