Etten ois niin nolo

Työpaikalleni on ilmaantunut nuorisoa, joiden puheesta ei kukaan – me aikuiset siis -saa selvää. Heidän kielenkäyttönsä muistuttaa kovin paljon suomen kieltä, mutta varsinaista sisällön ymmärrystä ei tahdo syntyä, vaikka tahtoa onkin. Sen voin taata.

Pyysinkin heitä avaamaan minulle mitä nämä minulle uudet sanat tarkoittavat.

Ensimmäisenä ovien auetessa toimiston käytävillä kaikuvat huudot: sup! Eli huomenta.

Nuoriso-osaston vakiovarusteet

Monesti puen aamulla ylleni kauluspaidan ja pikkutakin ja saankin usein kommentteja kuten: aika geek svägä eli tyylini on nörtti. Ja joskus kuulen kysymyksen että, onko äijä vetänyt mun ukin rotsin niskaan aamulla eli olisinko aamulla pukeutunut hänen isoisänsä pikkutakkiin?

Aamupala eli nuorison kielellä breku tai brekkeri syödään offisella eli toimistolla yhdessä aamuisin ennen jobien eli töiden alkua.

Töissä meillä jokaisella on omat työpöydät eli deskit, joiden ääressä on nasta painaa hommia eli kiva tehdä töitä. Kun morgoni on painettu bulilla duunia eli kun aamu on tehty töitä, niin voidaan pitää lounastauko. Lounas eli lunchi kuulostaa väkevästi englannilta, mutta i kirjaimen sijoittaminen tekee siitä fäijönii eli tyylikästä. Tai näin ainakin yksi nuorista tulokkaista inttää. Lounaalla käymme usein alakerran raflassa eli ravintolassa ja siellä usein kuulen heidän sanovan, että bouss män hoitaa viulut eli työnantaja maksaa heidän ruokailunsa. Monesti sitten lounaspöydässä yksi nuorista kysyy, että mikä äijä sun mp on tästä saldesta? Tämä siis tarkoittaa, että mikä minun mielipiteeni on ravintolan salaatista? Usein vastaan, että salaatti on hyvää ja kysyn häneltä, että mikä oma mielipiteesi on, niin vastaus on kryptinen idc tai idk eli nuorella ei ole mielipidettä tai häntä ei kiinnosta.

Viime viikon torstaina oli lounaalla hernekeittopäivä ja jälkiruokana lettuja, hilloa ja jäätelöä. Olin innoissani ja kerroin nuorille kuinka hyviä letut mielestäni ovat. Sain vastauksen nälä, joka on lyhennys sanoista no äläpä. Kerroin ylpeänä tarinaa, kuinka nuorena söin kerran litran jäätelöä kerta istumalta, ja nuoriso reagoi tarinaani sanoin älä äijä flexaa eli älä mies retostele. Toinen sanoi, että ihan lit suoritus eli ihan siisti suoritus, mutta kyynisin nuorista totesi vain, että mitä sä sepaat eli mitä sinä selität.

Monesti nuoriso omaa vahvat skilssit tietokone hommissa eli heillä on vankka osaaminen tietokoneiden parissa. Siitä johtuen olenkin saanut usein kommentteja mäijä on vitun nuubi eli olen kyllä osa porukkaa, mutta en ole kovin hyvä tietokone asioissa – heidän mielestään. Kun sitten kysyn heiltä – osallisuus on tärkeää myös nuoremmalle väelle – tulisiko yrityksen hankkia tiettyjä ohjelmistoja tietokoneisiin, usein vastaus on, että salee iha wörtti eli kustannustenkin puolesta kannattaisi hankkia ohjelmia helpottamaan työtämme. Joskus vastausta en kuitenkaan saa heti ja silloin he toteavat, että brb eli palaavat pian asiaan.

Nuorilla on monenlaisia goalsseja eli tavoitteita, mikä on ollut mahtava huomata. Monesti vain jengi servaa liikaa somessa, jos rupee avautuu eli usein nuoret kiusaavat toisiaan sosiaalisessa mediassa, jos sinne kertoo jotakin tärkeää itsestään. Toimistolla saan olla loppupäivän rauhassa, sillä kiitos nuorison tehokkuuden, heillä jää usein aikaa kaikkeen ylimääräiseen sekoiluun eli vauhdikkaaseen toimintaan rauhallisessa ympäristössä.

Työt lopetamme usein epämääräisiin aikoihin iltapäivällä eli tasan kello kolme. Sen jälkeen sanasto vasta hämäräksi muuttuukin. Kerron siitä seuraavalla kerralla.

Puutonoksa on tullut siihen tulokseen, että koska nuorisossamme on tulevaisuutemme – halusimme sitä tai emme -, niin on hyvä ymmärtää edes heidän käyttämänsä perussanasto. Kyllä hekin sitten yrittävät kestää meitä. Eikä ole hassumpaa sekään, että opettelemalla tämän uuden kielen en olis niin nolo, etten ymmärrä, kun älykkyyteni asetetaan kyseenalaiseksi.

Yritin olla vähemmän nolo. En onnistunut, vai?

Puutonoksa

P.s. Muistakaa, ettei ketään saa servata eli älä kiusaa ketään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.