Meillä ihmisillä on tapana valittaa asioista, ja nyt vain meni kuppi nurin, kun kuuntelin sivusta kahden – ilmeisesti koronaviruksen epäoikeudenmukaisesti kohteleman – idiootin keskustelua etätöistä ja peruuntuneista lomamatkoista.
Joka tuutista toitotetaan, että nyt etätöihin, ihan kuin se olisi kaikille työtätekeville mahdollista. Ja sitten nämä etätöihin pystyvät vielä jaksavat nillittää, kun eivät pääsekään toimistolle yhteisiin kahvihetkiin. Onko näille etätyövalittajille tullut mieleen, kuinka onnekkaita he ovatkaan? Heille tarjotaan mahdollisuus minimoida omaa tartuntavaaraansa. Kun osa joutuu työnsä puolesta altistamaan itsensä mahdolliselle koronavirustartunnalle koko ajan. Siivoojat, bussikuskit, kaupan kassat, taksikuskit, rakennustyöläiset, opettajat, lääkärit ja muut hoitoalalla työskentelevät. Iso osa näistä ammateista on vielä niitä ns. matalapalkka-aloja, joissa ei edes osata unelmoida mistään keskimääräisistä palkoista. Kun taas nämä ihmiset, jotka ovat tuohtuneita etätöistä, ovat hyvin palkattuja, toimistossa työskenteleviä, joiden toimeentulo on turvattu, vaikka joutuisivatkin etätöihin.
Kuinka yksityisyrittäjänä työskentelevä hieroja voi selvitä, jos hän sairastuu koronavirukseen? Kukaan ei ole maksamassa hänen toimeentuloaan ja muutama viikko poissa töistä ajaa varmasti yrittäjän konkurssiin. Ei siis riitä, että yksityisyrittäjä sairastuu, vaan hänellä ei ole enää työtä mihin palata takaisin.
Ohjeet kuten jääkää kotiin etätöihin ja älkää menkö työpaikalle, jos vähänkin huono olo ovat ohjeita, jotka ovat vain niille onnekkaille, joille työnkuva (ja työnantaja) sen mahdollistaa. Hierojan on mietittävä tarkkaan, että meneekö töihin pienessä kurkkukivussa vai ei. Hierojan kuukausi ansioilla pärjäilee arjessa, mutta kahdeksi viikoksi poisjääminen ei ole mahdollista. Voitte siis olla varmoja, että jokainen pienyrittäjä ja yksityinen elinkeinonharjoittaja on töissä niin kauan kuin vain mahdollista. Ja tästä on turha syyttää vain yrittäjää, osansa saa myös systeemi, joka pakottaa meidät tekemään valinnan: sairastanko kaksi viikkoa tai kauemmin kotona ja menetän asiakkaat vai vedänkö vain sisulla läpi ja toivon, että luoja antaa voittavat kortit. Näin hiukan karkeasti oikoen. Ja tiedättekö mitä, tätä pienyrittäjyyttä meille myydään yhä enemmän alalla kuin alalla: Työllistä itsesi, ala yrittäjäksi.
Viimeinen pisara, joka kaatoi kupin, oli katkera nillitys siitä, kuinka suunniteltu lomamatka Karibialle nyt peruuntui. Herätys nyt ihmiset. On se kamalaa, että lomasi peruuntui, joudut tekemään äkkilähdön ehtiäksesi viimeiseen lentokoneeseen tai et tiedä kuinka päästä takaisin Suomeen. Oikein sääliksi käy Floridan suomieläkeläisiä, joiden viisumit uhkaavat mennä umpeen ennen kuin he pääsevät viettämään kesää synnyinmaahansa…
Puutonoksa turhautui ja meinasi kirjoittaa rumasti, mutta hillitsi itsensä. Lopettakaa silti se vit… nillitys niistä etätöistä ja peruuntuneista lomamatkoista. Osa meistä joutuu altistamaan itsensä paitsi koronavirukselle myös teidän turhanpäiväiselle valituksellenne pelko persiessä siitä, että pystynkö elättämään itseni – jos hengissä selvitään – jatkossakin.
Hamstratkaa etätyöntekijät ja eläkeläiset kaupat tyhjiksi. Me tehdään työtämme sekin aika. Nyt sokea Iitakin näkee, kenen työllä yhteiskunnassa on oikeasti merkitystä. Näettekö te?
Rauhaa ja rakkautta!
Puutonoksa
