Sähköllä, bensalla tai dieselillä: verottaja voittaa aina

Uudet liikenteestä kerättävien tulojen hankesuunnitelmien teko on käynnistynyt, ja siihen on hyvä syy. Autoilun sähköistyminen ja sekakäyttö eli hybridiajaminen on päivän sana. Ilmastotiekartassa on suunniteltu vähennettävän rutkasti liikenteemme päästöjä ja se vaatii paitsi niitä sähköautoja, mutta myös uudenlaisia ”veroja”.

Jälkimmäisestä ei niin paljon päättäjät halua puhua. Nykyinen fossiilisten polttoaineiden tuhoama ilmastotiemalli tuottaa valtiolle vuosittain yli kahdeksan miljardia euroa! Tuosta summasta vain murto-osa palautuu takaisin liikenteeseen ja kaikilla lopuilla maksetaan muita kustannuksia. Korvamerkittyä rahaa tuo liikenteestä kerätty vero ei ole, niin kuka sen tietää, minne autoilijoilta kerätyt miljardit valuvat? Hyvää niillä tehdään, ja se seikka on saletti!

Suomalainen tankkaa menovettä autoonsa mallilla: mitä enemmän ajaa, niin sitä enemmän joutuu kylmäasemilla värjöttelemään. Nyt systeemi on siitä oikeudenmukainen, että hän, joka ajaa paljon, joutuu myös tankkaamaan paljon. Autoilija voi valita auton oman maksukykynsä mukaan. Isolla koneella oleva bensasyöppö maksaa jo hankintavaiheessa enemmän kuin pieniruokainen ompelukoneella varustettu riisikippo. Isolla koneella oleva maastoauto kuluttaa polttoainetta huomattavasti kovempaa tahtia kuin perheen toinen, kauppakassiksi hommattu pikkuauto. Me maksamme veroja kaikesta kulutuksestamme ja hankinnoistamme eikä autoilu ole siinä mikään poikkeus.

Harva meistä kuitenkaan ostaa autonsa vain ollakseen ilmastonmuutoksentorjunnan vastarintaliikkeessä. Suurin osa meistä ostaa auton, koska haluamme päästä jouhevasti paikasta A paikkaan B ja C. Monella meistä kulkee työpäivän aikana aika paljon tavaraa mukana, ja päivän jälkeen mukana kulkevat vielä harrastuksiin vietävä lapset sekä heidän varusteensa. Tuossa välissä, kun lapsi on harrastuksissa, on hyvä aika käydä kaupassa tai viedä toinen ja kolmas lapsi heidän harrastuksiinsa tai kavereille. Auto valitaan siis arjen askareita helpottamaan. Sitten joku tulee sanomaan, että kyllä sitä julkisilla pärjää. Kyllä se laittaa vit&&%%maan, kun ihminen, joka ei tiedä arjestasi mitään, tulee ja sanoo, kuinka sinun tulee arjessasi toimia.

Vaihda edes sähköiseen autoon! Edelleen moni uskoo, että sähköinen autoilu on kaikille mahdollista ja kannattavaa. No, kun ei vain ole. Asun itse uudessa kerrostalossa, ja jokaiselle on annettu mahdollisuus lämpöiseen parkkihalliin. Parkkihallistamme puuttuvat kuitenkin latauspaikat. Olen miettinyt monesti, että jos vedän jatkoroikalla virtaa neljännestä kerroksesta parkkihalliin, niin tuleekohan sanomista? Kun minullekin toitotetaan, että sähköautoa voi latailla ihan tavallisesta pistokkeesta. Olenkin fiilistellyt ajatusta, missä aamuisin voin samasta pistorasiasta ladata autoa ja kuivata tukkaa. Töissä minulla on myös lämmin sisäpaikka, mutta sieltäkin puuttuu latausmahdollisuus. Töihin tarvitsen pidemmän jatkoroikan, kun toimistomme on kahdeksannessa kerroksessa. Mutta saahan noita pidempiäkin jatkoroikkia kaupoista.

Minkä auton te nyt ostaisitte jos saisitte valita? Millä perusteilla valinnan teette? (Huomatkaa, miten parkkiruudusta puuttuu latauspiste)

Olen toistaiseksi hyvässä työssä ja tienaan kuukaudessa riittävästi vaihtaakseni autoni sähköiseen tai hybridimalliin, mutta en halua tuhlata aikaani kauppakeskuksissa vain ladatakseni autoa. Tulotasoni ei kuitenkaan anna mahdollisuutta ns. parempiin sähköisiin autoihin, vaan joutuisin tyytymään karvalakkimalliin, josta puuttuisivat minulle tärkeimmät asiat. Olen sitä mieltä, että autoilussa tärkeää on ajettavuus ja ennen kaikkea turvallisuus. Liikenteen turvallisuusnäkökohdat näyttävät puuttuvan kokonaan keskustelusta. Puhutaan ekologisuudesta ja kulutuksesta, mutta kuka puhuu turvallisuudesta? Turvavarustelu on itsekästä ajattelua. Minä olen se, joka haluan turvata kaikille autossani oleville mahdollisimman turvallisen ja hyvän kyydin. Ja mahdollisuuksien mukaan turvata myös jalankulkijoita ja muita liikkujia. Minulla on autossa kaistavahdit, automaattijarrutukset, adaptiiviset vakionnopeudensäätimet ja ne kaikki varustelut, mitä ruotsalaisesta tehtaasta on autoon saatu asennettua. Liikenne on muuttunut sekaiseksi ja ihmisten minä-ajattelu on ainakin Helsingissä vahvassa nousussa. Huumeiden ja alkoholin vaikutuksenalaisena on yhä useampi vastaantuleva kuski. Valitsen jo ihan näiden perusteella ympärilleni ennemmin turvallisen auton kuin budjettiini mahtuvan karvalakkivarusteisen sähköisen version kulkupelistä. Kyllä minua voi tästä syyllistää. Rikasmies jos oisin, niin en asuisi kerrostalossa, vaan omakotitalossa Tammisalossa, missä latauspaikkoja olisi pihalla vaikka anopille. Ja pistokkeessa kiinni 150 000 euron sähköauto. Nyt joudun tarkkaan pohtimaan arkeani, sen rahoitusta ja  – anteeksi kaikki – valittava budjettiin mahtuva, arkeeni sopiva vaihtoehto.

Verot kerätään joka tapauksessa. Nyt meidän annetaan uskoa, että sähköautoilu on halvempaa. Niin millähän kalkulaattorilla tämä on laskettu? Sähköauton hankintahinta on edelleen korkea, ja jos suomalaisen auton hinta on keskimäärin 3000 euroa, niin tuolla rahalla ei saa edes käytettyä sekakäyttömallia. Sähköauton lataaminen ei todellakaan ole ilmaista, vaan sähkö maksaa ja niin maksavat ne muutostyötkin, kun sähkömies tulee latauspistettä kotiisi tekemään. Jos talonyhtiösi tarjoaa mahdollisuuden ladata autoa parkkihallissa, niin kyllä se maksu näkyy vuokrassa, yhtiövastikkeessa ja sähkölaskussa. Ei ole ilmaista sähköä tai edullista sähköä. Oletteko seuranneet keskustelua sähköverkostamme ja siitä, kuinka sähköyhtiöt laskuttavat? Asumisen sähkökuluista ja sähkön myyjien villeistä markkinoista ollaan huolissaan Arkadianmäkeä myöten. Mitenkäs sähköauton lataaminen? Saako siihen sähkön – edulliseen ilmastohintaan?

Sähköistymisen takia hallituksella on jo kiire keksiä uusia veroja, kun se nyt kerätty kahdeksan miljardia uhkaa pienentyä. Valtio velkaantuu ja samalla rahaa kerättäisiin vähemmän? Eipäs olla sinisilmäisiä ja hyväuskoisia. Käyttömaksuja, latausmaksuja, tietulleja tai seurantapantaa on kehitettävä, koska ei tässä hallituksen tiekartassa mitään autoilua halpuuttavia säästöjä olla tekemässä. Kyllä siellä halutaan edelleen se kahdeksan miljardia euroa autoilijoilta, jos vielä jopa pikkusen enemmän.

Sähköautoilu on ekologinen ja ilmaston lämpenemisen näkökulmasta hyväkin vaihtoehto, mutta ennen kaikkea parempituloisten valinta. Heidän, joilla on kymmeniä tuhansia euroja ylimääräistä. Näiden lisäksi heillä on omistusasunnot tai omakotitalot, joissa lataaminen onnistuu. Ehkä päättäjät eivät tiedä, että suurin osa suomalaisista asuu edelleen asunnoissa, joissa ei ole latauspisteelle edes tarvittavaa johdotusta saati sitten pistokkeita, ja jokainen euro lasketaan tarkkaan. He eivät tiedä, että osa meistä laittaa menovettä tankkiin vain kympillä, kun enempää ei ole. Moni sähköautoa ainoana vaihtoehtona (ja heti) pitävä ei tiedä, että suurin osa suomalaisista kilpailuttaa autonhuollot ja ylipäätään, että auton hajoaminen tietää suuria ongelmia rahallisesti. Kai se on sanottava ääneen, mutta sähköautoilu on hyvätuloisten etu ja sen syöttäminen ainoana vaihtoehtona pienituloisille on vähintäänkin kyseenalaista.

Hallituksen linjaukset autoilun sähköistämisestä kertoo hyvin siitä, kuinka kauas päättäjämme ovat ajautuneet suomalaisen arjesta. Seurasin puolueiden puheenjohtajien tenttiä ja puolueiden puheenjohtajat eivät tienneet autoistaan mitään. Parhaat eivät edes tienneet autonsa merkkiä saati sitten kulutusta. Keskustan Saarikko tiesi perheensä ajopelistä eniten ja kertoikin autoilevansa paljon. Muuten siellä puhuttiin hybrideistä ja siitä, kuinka mies on vaihtanut juuri autoa. Hieman pelottaa, että nämä ihmiset päättävät liikenteen tiekartoista, vaikka heillä ei ole aavistustakaan edes oman autoilunsa kustannuksista tai päästöistä. Jos ei tiedä autonsa merkkiä tai sen käyttövoimaa, niin miten voi tietää veroista ja pumppuhinnoista yhtään mitään?

Anteeksi nyt vain, mutta kyllä päättäjät näkevät vain ne poliittiseen ideologiaansa sopivasti ujutettavat keinot, joilla saadaan rahaa kerättyä. Tässä nyt vaan näyttää hallitukselta unohtuvan, että pienituloisten määrä kasvaa työllisyystavoitteiden karatessa vuosikymmenellä.  Näillä askelmerkeillä on turha haaveilla liikenteen nopeasta sähköistymisestä. Tasa-arvohöpinät voidaan ainakin unohtaa.

Nyt ajatushautomon hienoin idea on, että ajamisen kustannukset määräytyisivät tulojen mukaan, eli bensaa saa pienituloinen halvemmalla kuin keskituloinen. (Isotuloinen ajaa firman piikkiin.) Ruoka, vaatteet ja aivan kaikki muukin maksaa kaikille saman verran, mutta polttoaine olisi poikkeus. Siitä sitten vain himmeliä rakentamaan. Ja kun ajautuu eri tuloluokkaan, niin sitten vaan anomaan muutosta viranomaisilta. Vai määräytyisikö polttoaineiden hinta asumisen mukaan: Helsingissä kymmenen euroa litra ja Pohjois-Karjalassa kaksi euroa litra. Tämä saattaa nostaa Itärajalla asuvien määrää merkittävästi! Muuttoilmoituksia vain kuntiin, joissa ajaminen on edullisempaa.

Mitä tapahtuu nyt kaikille ajossa oleville autoillemme. Myydäänkö ne kolmansiin maihin vai laitetaanko pressun alle?

Ajatusmallia on siitäkin, että autoilua tuetaan paikoissa, missä se on pakollista. Missä se ei ole? Kuka määrittää sen, että sinun arjessasi autoilua ei tarvita, mutta toisen arki sitä vaatii. Tuoko on sitä tasa-arvoa? Kuulostaa aika hurjalta. Monelle se tarkoittaa perheen ja lasten harrastusten loppumista, puhumattakaan omista. Mitkä kerrannaisvaikutukset sillä on, että urheilu ja liikuntapaikat eivät enää olekaan kaikkien saavutettavissa? Julkisen liikenteen ulottaminen jäähallien lepakkovuoroille ei liene monenkaan liikenneyrittäjän toimintalistalla.

Täytyy ihmetellä, että miksi autoa ei kannata vaihtaa edes hieman vähemmän päästävään versioon? Kaikilla ei ole rahaa laittaa uusinta sähköautoa, mutta moni voisi vaihtaa nyt runsaasti hiilidioksidia tupruttavan kulkupelinsä vähän vähemmän tupruttavaan malliin. Eikö sekin olisi jo hyvä alku, kun autoja vaihdettaisiin pienin askelin vähäpäästöisempiin? Harppaukseen ei meillä kaikilla ole käytännössä mahdollisuutta.

Tilanne on nuorten kielellä SOS, eikä kukaan liikuta autojaan yhtään mihinkään. Miksi vaihtaa autoa, kun ei tiedä menettääkö kaupassa koko auton hinnan jossain vaiheessa? Auto ei ole ikinä tuottava sijoitus, mutta nyt menetyksen suuruuteen on lisätty melkoinen pelkokerroin.

En tiedä ketä tämä palvelee, mutta häviäjinä ovat ainakin ilmasto, ihmiset ja markkinat. Vanhat autot ajetaan loppuun asti, uusiin ei kukaan halua rahaa laittaa, kun edessä häämöttää milloin valtion konkurssi, milloin maapallon tuhoutuminen, milloin työttömyys. Siihen kun vielä lisätään uhka, että hallituksen tiekartta saattaa viedä autosi suoraan romuttamolle, niin vaihtoehdoiksi jää joko jatkaa pakokaasun tupruttelemista tai kävellä.

Puutonoksa

2 Replies to “Sähköllä, bensalla tai dieselillä: verottaja voittaa aina”

  1. Itse olen harkinnut auton vaihtoa tässä jo muutaman vuoden. Olen aina ajanut dieselillä ja se on ollut täällä maalla kyllä edullisin vaihtoehto. Toisaalta tuollainen hybridikin voisi olla ihan järkevä. Vanha auto kyllä ehkä palvelee viel jokusen lisävuoden, syöttöpumppu vain kaipaa hieman huoltoa.

    1. Täytyy seurata koko ajan mihin markkinat kehittyvät, unohtamatta teknologiaa. Kyllähän auton pitää olla kuitenkin luotettava ja omiin käyttötarkoituksiin sopiva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *