Maria Ohisalo iski pöytään sen viimeisen keinon saada haluamansa jo ennen kesälomia! Kansanedustajat aloittivat kahden kuukauden mittaisen lomansa ja vihreiden puheenjohtaja Ohisalo täräytti ilmoille uhkauksen: ellette te tee kuten minä haluan, niin en leiki teidän kanssanne. Ohisalo sanoi: ”Jos pysähdytään tai mennään taaksepäin, niin meidän pitää miettiä vakavasti hallituksessa olemistamme”. Ilmastopäätökset ovat Ohisalon mukaan hallituksen koossa pysymisen ehto. Hienosti tähän mennessä yhteen turpeeseen puhaltanut hallitus alkaa osoittamaan todellista luonnettaan. Kiristämällä, uhkailemalla ja omien idealismien ajamisella Suomi nousuun!
Vihreät ovat kyllä kävelleet aikaisemminkin ulos hallituksesta. Viimeksi vuonna 2014, kun Ville Niinistö toimi hallituksessa ympäristöministerinä. Vihreiden Akilleen kantapää oli tuolloin ydinvoima. Vihreät eivät halunneet lisätä ydinvoimaa, vaan vielä luotettiin perinteisiin energiantuotantomekanismeihin kuten hiili ja turve. Nyt tilanne on kuudessa vuodessa muuttunut niin, että hiilestä ja turpeesta on päästävä eroon mahdollisimman nopeasti. Ydinvoima ei tunnu silti olevan ratkaisu syntyvään energiapulaan tai ainakaan sitä ei kovin voimakkaasti kukaan puolueessa kannusta. Ydinvoimalan rakentaminen on kovin kallista ja siinä on omat riskinsä. Mikä sitten avuksi?
Näin sivusta seuraajana luulin, ettei ekokriisille ole hintalappua, koska maapallo on pelastettava nyt. Miksi sitten puhutaan kuitenkin ydinvoimalan ja uusien puhtaiden energiantuotantojen kalleudesta? Jos meitä uhkaa kuolema ja katastrofi, niin miten sille voi laittaa mitään hintalappua? Osa teistä nyt ajattelee, että Puutonoksa saivartelee, mutta kun en saivartele. Haluaisin todella tietää, että miksi meillä ei ole ajettu turvevoimaloita alas ja tilalle laitettu tuulivoimaa tai jopa sitä ydinvoimaa, jos tilanne on katastrofaalinen? Ihmishengellä ja ilmaston pelastamisella on siis hintalappu, mutta mikä se on?
Suomessa autoilu tulee nousemaan tikunnokkaan aina, kun puhutaan fossiilisista polttoaineista. Toisaalta autoilusta tuleva raha on tarpeen, jopa välttämätöntä verotuloa, mutta autoilla ei saisi ainakaan kaupungeissa ajaa. Ruuhkamaksut ovat nyt kaikkien mielessä, mutta haluaisin kysyä, että kuinka teet ruuhkamaksuista tasa-arvoisen ratkaisun? Onko oikein rankaista ihmistä siitä, missä hän asuu tai käyttää autoa? Eikö riitä, että maksamme kohtuuttoman suurta auto- ja polttoaineveroa? Saadaanko ruuhkamaksuja käyttämällä helsinkiläiset julkisiin kulkuneuvoihin ja sen lisäksi kerättyä rahaa niin paljon, että voimme kompensoida rahaa maakuntiin, niin että siellä voidaan ajella dieselautoilla kuten ennenkin. Kuulostaa aika tasa-arvoiselta, jos tykkää istua saunassa kiukaalla, kun muut ovat lauteilla.
Uhkaileminen on kuitenkin aina se lapsellisin keino saada mitään asioita läpi. Luulin, että nuo olivat lasten keinoja saada haluamansa, mutta ilmeisesti se toimii myös politiikassa. Tietysti kun ajatellaan miten paljon vihreät ovat ottaneet osumaa ja omat äänestäjät valuvat niin demareiden bussiin kuin kokoomuksen yksityisautoihin, niin jotain on tehtävä. Uhkailu ja kiristäminen ovat niitä viimeisiä keinoja, kun mitään konkreettista tarjottavaa ei ole omille antaa. Aina on helppo ennen kesälomaa luvata omilleen, että kun syksy tulee, niin jos ei tahto ole sama kuin meillä, niin yhteistyö loppuu. Kannattajille jää kesäksi hyvä fiilis vahvasta tahtotilasta ja uskosta siihen, että syksyllä muuttuu ääni kellossa. Herkuttelen itse ajatuksella, että missä Keskustapuolue sanoo saman, mutta toisin päin: ”Jos turpeeseen kosketaan ja valkoposkihanhia ei ammuta, niin lähdetään pois hallituksesta”.
Kiristämistä ja uhkailua osaa kuka vain, mutta harvassa ovat ne, jotka pystyvät puhumaan ja tekemään asioita meidän kaikkien ihmisten hyväksi – tai edes suurimman osan. Kuka on se ensimmäinen, joka on ihan oikeasti kiinnostunut tekemään asioita, suuria asioita ei vain keskittymään lillukanvarsiin tai uhkailemaan.
Jos vihreät eivät saa tällä hallituskokoonpanolla ajettua puhtaampaa tulevaisuutta läpi edes hieman, niin millä sitten? Eikö olisi luonnon kannalta parempi olla hallituksessa kuin oppositiossa? Tietysti voidaan puhua, että uskottavuus kärsii, jos jäädään hallitukseen, joka ei tee ympäristölle tärkeitä toimenpiteitä nopeasti.
Vihreiden kannatus on sulanut jäätelön lailla, ja vaalivuodesta saatu nousukiito on laskenut kuin ”kepun häntä”. Tietysti väitetään, ettei näillä hallituksesta poistumispuheilla kosiskella äänestäjiä, mutta uskokoon, ken tahtoo. Millä muulla Ohisalo voi enää uhkailla, mitkä ovat ne sanaparret millä Sanna Marinin demarit ajetaan kiinni ja vihreät nostavat itsensä takaisin toivottuun 15 % kannatukseen?
Vihreät kuten persutkin ovat vahvoja oppositiossa, mutta kun tulee tilaisuus näyttää osaamista ja yhteistyökykyä, niin silloin iskee kaipuu takaisin oppositioon.
Väitän silti, että hallitus tarvitsee puolueen, joka välittää myös luonnosta! Eiköhän Suomessa ole jo pilattu ihan tarpeeksi vesistöjä. Itämeri on sakeampi ja paskat on kaivettu maahan ulkomaisten sekä kotimaisten kaivosyhtiöiden toimesta. Olen itse turhautunut siihen, että meillä on hallituksessa puolue, jonka toivoisin iskevän kovaa kiinni siihen, että kotimaiset vesistöt ja luonto saadaan puhdistettua. Kuinka monta pilattua järveä ja valjastettua koskea meillä pitää olla ennen kuin mitään tapahtuu? Mitä, jos järvien ja luonnon puhdistamiseen palkattaisiin ihmisiä töihin? Itse olisin ainakin valmis jopa pieneen veronkorotukseen, jos raha menisi kotimaisen luonnon puhdistamiseen ja suojeluun. En ihan ymmärrä, miksi aina katsotaan EU:n suuntaan ja puhutaan isosta kuvasta, kun jos nyt siivottaisiin ensin omat vesistöt ja pidettäisiin huoli siitä, että meillä on jatkossakin maailman puhtaimmat vedet.
On jotenkin mielenkiintoista lukea, kuinka moni perustelee eropuheita sillä, että puolue saa muuten kolhun uskottavuuteensa. Olen antanut itseni ymmärtää, että politiikassa kyse on kuitenkin kompromisseista ja yhteistyöstä, jolla tavoitellaan kaikille parempi tulevaisuus. Jos yhteistyöllä saa edes yhden järven pohjoisessa pelastettua tai kaupungin viheralueen säilytettyä, niin kyllä hallituksessa istuminen on kannattanut.
Vai onko uskottavuus parempi silloin, kun annetaan kaivosyhtiöille lupa pilata luontoa jättämällä roskat maahan ja rakennetaan kaupungit täyteen pieniä asuntoja, jotta ihmiset voivat nauttia asfaltin hajusta?
Puutonoksa
