Ylen A-Studio tarjoili parastaan, kun perhe- ja peruspalveluministerimme Krista Kiuru kertoi vanhustenhoidon tilanteesta ja lakiin tehdystä hoitajamitoituksesta. Studiossa mukana vanhusten hoivasta keskustelemassa olivat myös Itä-Suomen yliopiston emeritaprofessori Marja Vaarama ja Vantaan kaupungin erityisasumisen palvelupäällikkö Maria Borg.
Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7:ään oli hallituksen yksi suurista teoista, jonka piti taata vanhuksille turvalliset ja inhimilliset viimeiset vuodet. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että hoitajamitoituksen nostaminen aiheuttaa ilmiön missä kotihoidon hoitajat siirtyvät laitoshoitajiksi. Hoitajamitoitus siis aiheuttaa vain työvoiman liikkumista, ei sen kasvamista.
Suomessa on nyt havahduttu, että hoitajia ei ole tarpeeksi. Ja nyt, kun väestömme yllättäen ikääntyykin, niin maton alle lakaistu ongelma on tullut esille. Säästöä on tehty vanhuspalveluista, vaikka puheissa sitä on tietysti vuosien varrella vain tehostettu. Nyt kaikki muuttuu, kun rahaa riittää ja kunnille annetaan korvamerkittyä rahaa, joka tulee käyttää vanhustenhoitoon.
– Tuo raha ei saa hävitä eikä tule häviämään kuntien budjettien mustaan aukkoon, vakuuttaa ministeri Kiuru.
Vantaan kaupungin erityisasumisen palvelupäällikkö Borg avaa tällaiselle bloggaajallekin, mistä on kyse. Hoitajamitoitus vaatii resursseja, monia lisätoimia, mutta ennen kaikkea se vaatii hoitajia. Niin, raha ei yksistään hoida yhtään vanhusta, ei hoida, vaikka sitä korvamerkittäisiin miljardien edestä kunnille. Tähän kaatuu hieno ajatus, missä hallituksen hoitajamitoitus pelastaa kaiken.
Mistä saamme osaavia hoitajia lisää töihin? Ohjelman insertistä käy hyvin ilmi, että kolmivuorotyö, jatkuva kiire ja paine eivät houkuttele ketään töihin. Siihen kun vielä lisätään, että palkka ei vastaa työmäärää ja kiirettä, niin vaikea on löytää tekijöitä, vaikka osaamista olisikin. Emeritaprofessori Marja Vaarama sanookin, ettei hoitajien palkka tahdo riittää kunnolla elämiseen ainakaan kalleimmilla paikkakunnilla. Kolmivuorotyö, riittämätön palkka, jatkuva stressi kiireestä, niin ei varmasti tarvitse miettiä miksi hoitajia ei tahdo löytyä. Koulutuspaikkoja tehostetaan ja hoitajia palkataan lisää, kuuluu ministerin suusta, mutta miksi silti kaikki haastateltavat kertovat toista. Nuoria ei kiinnosta hoitotyöt siinä määrin kuin lakiin on mitoitukset kirjattu.
Maahanmuutto apuun asiaan?
Maahanmuutto saattaa auttaa, mutta ongelmia se ei ratkaise. Miksi kukaan maahanmuuttaja tekisi työtä noilla ehdoilla, jos palkka ei riitä kunnolla elämiseen tai työ on ylikuormittavaa. Onko kukaan huolissaan heidän jaksamisestaan, miten he jaksavat yhtään paremmin kuin suomalaiset?
Itse en ainakaan suostu kannattamaan ajatusta siitä, että kun meillä todetaan hoitajien työt kurjiksi, niin haetaan apu ulkomailta, koska he kyllä tekevät. Tuota kutsutaan toisella nimellä hyväksikäytöksi. Meillä puhutaan työperäisestä maahanmuutosta.
Hoitajamitoitus tehtiin vanhusten tehostettuun palveluasumiseen. Se liikuttaa työvoiman sinne, mikä johtaa taas siihen, että muualla hoitajat vähenevät. Hoitajamitoitus voi ollakin siis heikennys. Kotihoidosta katoaa hoitajat, mikä on iso ongelma. Kotihoito on kolmivuorotyötä ja laitoshoitopaikkoja ei löydy lähellekään kaikille sitä tarvitseville. Uhkakuva, missä kotiin kuolee ilman hoitoa jääviä vanhuksia, on todellinen. Kotihoidossa työskentelevillä ei ole aikaa käydä ihmisen luona niin usein kuin pitäisi ja kunnat leikkaavat näistä käyntikerroista ensimmäisenä. Jos ihminen tarvitsee neljä käyntiä vuorokaudessa, niin kolme käyntiä riittää.
Hallituksen tekemän hoitajamitoituksen 0,7 tavoite on täyttyä vuonna 2023. THL:n kyselyssä käy kuitenkin ilmi, että tällä hetkellä 29 kyselyyn vastanneista hoivakodeista vain viisi täyttää hoitajamitoitusvaatimukset. Vantaa on laskenut, että tarvitaan 600 hoitajaa lisää vuoteen 2023 mennessä, siis vain Vantaalle.
Olen melko varma, että kunnianhimoinen hallitus on siis tehnyt lakikirjauksen minkä saavuttaminen on lähes mahdotonta. Ongelma ei ole suinkaan tämän hallituksen, koska ongelmaa maton alle on lakaistu vuosikymmeniä. Politiikka on täynnä katteettomia lupauksia, ja tämä sen taas todistaa. Vuosia jatkunut nokittelu ja velkaantuminen ei toimikaan. Kuka olisi arvannut?
Puutonoksa
