Ilmastorahasto on hallituksemme uusin innovaatio, mutta mistä ihmeestä on kyse?
Ilmastorahasto saattaa kuulostaa sijoituskohteelta, jossa luonto, eläimet ja ihmiset elävät täydessä harmoniassa, kun taustalla kuuluu puhtaan meren kohina. Sijoitus rahastoon antaa meille jokaiselle mahdollisuuden osallistua hyvän tekemiseen. Samalla takaat ihmiskunnalle mahdollisuuden puhtaaseen ja parempaan tulevaisuuteen. No, ei nyt ihan näinkään.
Ilmastorahasto on nimenvaihtotemppu ja kyllä, luit oikein. Ilmastorahasto ei nimittäin ole mikään uusi keksintö, mutta sen nimi on. Ilmastorahaston entinen nimi on nimittäin Juha Sipilän joulukuussa 2016 luoma Vake eli valtion kehitysyhtiö. Sipilän ajatus oli perustaa yhtiö, jolla voitaisiin myydä valtion osakeomaisuutta ja samalla kaupoista saatuja rahoja voitaisiin laittaa hankkeisiin, joiden tuotto toisi hyvinvointia suomalaisille. Vake Oy on siis yhtiö, joka omistaa tällä hetkellä tuntuvia omistuksia yrityksistä: Neste Oyj, Posti Group Oyj, Altia Oyj, Vapo, Kemijoki Oy, Arktia ja Nordic Morning Oyj.
Tämä yritysluettelo ei herätä ensimmäisenä mielikuvaa ilmastoystävällisyydestä tai puhtaammasta luonnosta. Erityisesti silmään pistää Vapo, joka on suomalainen valtionyhtiö ja ilmoittaa olevansa maailman johtavin turveteollisuusyritys. Toisaalta tämä hallituksemme uusi ilmastorahasto voi olla ”kompensaatio” Vapon aiheuttamille päästöille. Käteväähän se on, että ilmastorahastoon sijoittamalla voi osallistua Vapon turpeen polttamiseen.
Ilmastorahastoa on kehuttu hallituksemme toimesta etenkin sen takia, että kuka tahansa meistä voisi sijoittaa siihen. Luin Iltalehden juttua, jossa Keskustapuolueen puheenjohtaja Katri Kulmuni kehui mahdollista rahastoa seuraavanlaisesti:
– Jokaisella suomalaisella pitää olla mahdollisuudet sijoittaa rahastoihin. Kotitalouksien pankkitileillä on käyttämättömiä varoja lähes 90 miljardin euron arvosta. Ilmastorahasto voisi olla yksi keino luoda houkutteleva ja kestävä sijoituskohde, Kulmuni painotti.
Kulmunin mukaan on siis tulossa rahasto, johon me suomalaiset voimme sijoittaa eurojamme paitsi tuottavasti myös vastuullisesti: niillä pidetään huolta tulevien sukupolvien luonnonvaroista.
Puutonoksa näkee sanoman taustatutkinnan perusteella hyvinkin erilaisena. Haastattelussa Kulmuni kertoo olevansa huolissaan, kuinka yksityisten ihmisten tileillä makaa 90 miljardia euroa täysin toimettomana. Nopeasti voisi kuvitella, että hallituksessa on kiinnostuttu avaamaan – ilmastokortilla – valtion oma sijoitustili, jonne kerätään rahaa yritysten investointeja varten.
Puutonoksan teoria onkin, että nyt kun kulutus ja ostaminen ovat kestävän kehityksen suurin este, niin ongelmaksi ovatkin tulleet ihmisten pankkitileillä makoilevat eurot. Ilmastonmuutos on varmasti huomattu myös rahastusmielessä eikä se varmasti ole hallitukseltammekaan huomaamatta. Ihmiset ovat valmiita sijoittamaan rahojaan ilmastotoimenpiteisiin ja nyt uudella Ilmastorahastolla siihen luodaan mahdollisuus. Tätä pidän tietysti hyvänä asiana ja ihmisen tulee toimia ja kehittää ratkaisuja puhtaamman luonnon puolesta. Tässä Ilmastorahastossa on vain niin paljon tunnusmerkkejä katteettomasta rahastuksesta, että oikein hirvittää.
Avoimia kysymyksiä ovatkin, että sijoittavatko ihmiset rahojaan ilmastorahastoon, jossa takaisinmaksua tuskin on? Kuinka suuren tuoton tuo Ilmastorahasto rahalle antaa ja millä aikavälillä se alkaa tuottamaan? Sijoitetaanko näitä ihmisiltä tulevia sijoituksia Vapon tai Nesteen toimintaan, mistä sijoittaja tietää, että sijoituksellaan tehdään aitoja ilmastotekoja?
Puutonoksa on huolissaan luonnosta ja haluaakin kehittää omaa toimintamalliaan. Ennen kaikkea olen Kulmunin tavoin huolissani tuosta 90 miljardista, mikä makaa toimettomana ihmisten tileillä. Olenkin tekemässä rahastoa, jolla ilmastoteko on konkreettinen ja tulokset näkyvät välittömästi. Vanhan dieselautoni vaihtaminen uuteen sähköiseen Tesla merkkiseen autoon.
Tietysti Puutonoksa rahastossa toimintamallit ovat samantyylisiä, kuin valtiollakin, joten rahallista takaisinmaksua ei voida maksaa, ainakaan heti. Toiminnan kehittyessä voidaan toki suunnitella uusia innovaatioita, mutta tärkeintä olisi saada se 90 miljardia liikkeelle ja mieluiten Puutonoksan pankkitilille. Kun rahat ovat siirtyneet rahastoni haltuun, niin katsotaan sitten, ostetaanko Teslaa vai mitä tehdään.
Puutonoksa jää turpeen maku suussa miettimään, että mitä vi…
