Suomi tunnetaan tuhansien järvien maana ja mikä onkaan sen mahtavampaa kuin pulahtaa uimaan noihin kirkkaisiin järvivesiin! Paitsi, että emmehän me osaa uida. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton, Jyväskylän yliopiston ja Opetushallituksen vuonna 2022 tehdyssä uimataitotutkimuksessa selvisi, että lähes puolet kuudesluokkalaisista eivät selviä hengissä järvestä takaisin laiturille. Siis joka toinen Hop Lopissa vastaan tuleva nuori ei osaa uida. Puutonoksa meinasi tukehtua kahviinsa kuin lapsi järviveteen lukiessaan tuota uutista.
Korona-aika runteli lasten uimataitoa.
Tämä liikuntapaikkojen sulkeminen ja lasten (ihan kaikkien suomalaisten) harrastusten kieltäminen oli päättäjien todellinen epäonnistuminen. Monet uimaopetukset jäivät nuorilta väliin, kun uimahallien ovet laitettiin kiinni ja ymmärrettävästi harva opetti lastaan uimaan luonnonvesistöissä. Meidän leveyspiireillämme, kun vedet ovat ympärivuoden melkoi vilpoisia. Uimakoulut olivat tauolla ja valitettavan moni jäi ilman tarvittavaa uimaopetusta.
Lasten heikosta uimataidosta ei kuitenkaan voida syyttää vain poliitikkojen korona-ajan aivopieruja. Mennyt on mennyttä ja me emme saa takaisin menetettyjä vuosia. Katse on suunnattava eteenpäin ja edessä meitä odottaa karmeat hukkumistilastot, ellei aleta toimimaan. On opetettava kaikki Suomessa asuvat ihmiset ja etenkin lapset uimaan.
Lastemme uimataitojen oppimista ei kannata jättää peruskoulun liikuntatuntien vastuulle. Suuret oppilasryhmät, joista puolet ovat vedessä hengenvaarassa vajavien uimataitojen takia eivät toimi. Muutama tunti uinnin opettelua koulujen liikuntatunnilla ei pelasta lastanne hukkumiselta. Ymmärrän, että vastuu uimaopetuksesta(kin) on helppo sysätä muille ja niin on tehtykin. Puolet lapsista eivät osaa uida. Syy tähän on tietysti kaikkien muiden paitsi meidän vanhempien.
Tämäkin on meidän lasten vanhempien itse hoidettava.
On mentävä itse uimahalliin mukaan ja opeteltava uimaan yhdessä. Ja jos itseltä ei syystä tai toisesta uinti onnistu, niin on suotavaa viedä lapsi uimakouluun. Opettamalla lapsenne uimaan tulette tekemään hänelle palveluksen, josta hän vielä teitä kiittää. Tuskin hän kiitosta teille ääneen sanoo, mutta kun hän menee mökin laiturilta järveen uimaan, niin voitte luottaa hänen nousevan vedestä pois itsekseen, siinä on kiitosta tarpeeksi.
Uimataidot kunniaan!
Uimamaisteri,
Puutonoksa