Jos ei osaa uida ja menee uimaan, niin saattaa hukkua. Tai siis todennäköisesti hukkuu.
Tai mitä minä tässä kaunistelemaan. Jos ei osaa uida ja menee uimaan, niin hukkuu.
Samalla tavalla kuin jos kiipeää katolle, yrittää lentää, eikä osaa, niin tippuu maahan.
Näissä kahdessa skenaariossa tietysti merkittävin ero on se, että ihminen kykenee omaksumaan uimataidon, mutta ihmisen kyky lentää on ainakin vielä pahasti vajavainen.
En suosittele sitä kenellekään, enkä kyllä suosittele uimaankaan, jos taitoa ei ole.
Kuka opettaa meidät uimaan?
Tätähän kysytään, kun puhutaan nuorten ja etenkin lasten uimataidosta. Kuka opettaa?
Vastaus: Kuka tahansa voi opettaa uimaan. Se voi olla esimerkiksi vanhemmat, naapurit, uimakoulu, peruskoulu, YouTube tai varmaan TikTokkikin.
Parempi kysymys olisikin, että kenen vastuulla lasten ja nuorten uimataito on?
Vastaus: Lasten vanhempien. Se, että ulkoistaako vanhemmat opetuksen tekoälylle, naapurille tai uimakoululle, niin sillä ei ole merkitystä. Vain sillä on merkitystä, että ihminen oppii uimaan.
Jos vanhempi laittaa lapsensa uimakouluun ja lapsi ei opi, niin uimakoulu on ainakin jossain määrin epäonnistunut tehtävässään. Etenkin, jos ajatus on ollut, että uimakoulusta päästyään lapsi on oppinut uimisen jalon taidon. Eikä se välttämättä ole uimakoulun vika, että lapsi ei opi heti uimaan. Eihän autokoulustakaan kaikki ensimmäisellä kerralla valmistu, vaan ajotaidon oppimiseen tarvitaan lisää opetusta.
Sinnikkyyttä vaaditaan vanhemmiltakin. Jos nyt kuitenkin käy niin, että uimisen taito ei ole lapseen jalostunut ensimmäisellä yrittämällä, niin on vanhempien tehtävä etsiä uusi koulu, ottaa koulusta lisää tunteja tai löydettävä uusi tulokulma uimiseen, jotta lapsi oppii uimaan.
Kaksi syytä miksi itse haluan, että lapseni osaavat uida, ja näistä toinen ehkä jopa tärkeämpi kuin se ensimmäinen.
- Selviytyminen. Uiminen ja vedessä pärjääminen on yksi selviytymismekanismi, jolle ei ehkä enää niin paljoa ole tarvetta tässä entisestäänkin internöityvässä maailmassa. Meillä on kaiken internetin ulkopuolella kuitenkin maailma, jossa on tuhat järveä ja siellä kyvylle selvitä vedessä on tarvetta.
- Sosiaalisuus. Kävimme nyt pois väistyvänä kesänä lähes päivittäin uimassa lasten kanssa, ja laitoin merkille, että nuoret tykkäävät käydä porukalla uimassa. Sellaisia kolmesta kymmeneen nuorta ovat sopineet menevänsä uimaan ja hauskaa näytti olevan. Hyppimistä hyppytorneista, sukelluskilpailuja ja yleistä lotraamista. Ei puhelimia, ei internettiä, vaan liikettä. Noihin porukoihin haluan oman lapseni mukaan ja suurin este noihin porukoihin pääsyyn on se, ettei osaa uida. En keksi mikä voisi ahdistaa nuorta yhtä paljon kuin se, että tuollainen kavereiden kanssa uiminen jäisi väliin sen takia, että minä vanhempana en ole täyttänyt vastuutani ja pitänyt huolta siitä, että lapseni osaa uida.
Uimataidon puute ei estä lapsia menemästä uimaan.
Rohkein lapsihan sanoo, että en voi tulla mukaan uimaan, koska en osaa uida. Ne ei niin rohkeat lapset eivät myönnä uimataidottomuuttaan ja menevät mukaan uimaan ja näin tuloksena voi olla se kaikista pahin skenaario. Näin vanhempana ajattelen, että ehkä tulevaisuudessa lapseni ei aina kerro minne on menossa. Mutta ainakin hänellä on paremmat eväät pärjätä, kun kaverit – joiden mukana hän toivottavasti tulevaisuudessa liikkuu – keksivät mennä uimaan.
Todelliset uimiseen käytetyt tunnit?
Olen kuullut, kuinka me vanhemmat toivoisimme, että esimerkiksi peruskoulussa lapselle opetettaisiin uimisen taito, kuten opetetaan muutkin taidot. Peruskoulussa käydään uimassa, mutta osallistuuko lapsesi tunneille? Esteenä kuukautiset, unohtuneet uimahousut tai kipeytyneet lihakset? Näinkin toki voi olla ja on ihan ymmärrettävää, että lapsi ei halua uida kouluaikana, mutta tämähän vain lisää vastuuta sinne kotiin. Jos ei koulussa opetella uimaan, niin sitten jossain muualla.
Ovatko peruskoulun tarjoamat tunnit riittäviä uimataidon oppimiseen?
Ehkä, ehkä ei. Sehän riippuu paljon siitä, että kuinka nopeasti lapsi omaksuu uimisen. Samalla tavalla joillekin riittää, että kertotaulu opitaan laskemalla se kerran läpi ja osa on kuten minä, jolle ei taida kertotaulun opetteluun mitkään tunnit riittää.
Meinasin lopettaa tekstin tähän ja todeta, että eiköhän nyt opeteta ne lapset pärjäämään vedessä, vaikka ihan ne uimataidon viralliset määritelmät kaikkine uintimatkoineen eivät täyttyisikään. Mutta eivät kaikki halua opettaa lastaan uimaan, ja jos nyt koet, että lapseni ei koskaan uimataitoa tarvitse, niin eihän tämä teksti ole sinulle alkuunkaan. Tämä teksti on meille, jotka haluamme pitää huolen siitä, että lapsemme oppii uimaan ja pärjäämään vedessä.
Lapselle uimataidon saavuttaminen vaatii vanhemmilta sinnikkyyttä, etenkin kun lapset ovat kaikki erilaisia ja erityisiä. Enemmän uimataidon opettelu vaatii kuitenkin siltä altaassa tai mökkirannassa pärskivältä lapselta.
Teksti- Puutonoksa
Ps. Ennen kuin kukaan vääräleuka tulee veistelemään, että kyllä se uimataitoinenkin voi hukkua, niin kyllä olet ihan oikeassa, vaikka leukasi on väärässä. Olen silti melko varma, että uimataitoinen selviää vedestä elossa todennäköisemmin.
