Mennään ajassa taaksepäin aina 1990-luvulle asti, kun matkustaminen Viroon vapautui.
Me suomalaiset ympäri Suomea vyöryttiin laivoilla Tallinnan satamaan ja jatkettiin siitä paikkaan, jossa myytiin ja ostettiin tavaraa niin halvalla, että se muistutti maanpäällistä paratiisia. Suurin osa teistä tietääkin mistä minä puhun. Puhun tietysti Mustamäen torista.
Abidasta ja Pola Sporttia halvalla.
Valtava määrä tuoteväärennöksiä, joita Suomen tullissa ei pystytä millään valvomaan ja miten voitaisiinkaan? Jokainen laivalta ulos kävelevä suomalainen oli puettu Abidaksen verryttelyasuihin, Pola Sportin päähineisiin ja nuorten korvalappustereoista kaikuivat Cd-levyt, jotka ei ollut vielä edes virallisesti myynnissä. Miten tuota olisi kukaan voinut tullata? Ei mitenkään, eikä voi nykyään temutustakaan.
Kiinasta tilataan niin paljon tavaraa, että väkisinkin mieleen tulevat ne laivat, jotka lipuivat Virosta Helsinkiin. Ja lipuvat muuten viinarallien osalta edelleen. Ei suomalainen lonkerolavojaan huvikseen Virosta hae, vaan koska se on halvempaa.
Vastuullisempaa olisi ostaa kotimaista viinaa kotimaasta, mutta kun kotimaista viinaa saa halvemmalla ulkomailta, niin sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Vastuullisuuden merkitys häviää kohdassa vastu, kun suomalainen kuulee, että jossain on lähes samalainen tuote halvemmalla myynnissä.
Torimyyjästä nettikauppiaaksi.
Mustamäen tori on edelleen olemassa, mutta ei enää kuten minä ja moni meistä siellä käyneistä sen muistamme. Kiitos, tai ei kiitos nettikauppojen, miten ikinä sitten kukin asian kokee.
Osa tykkäsi hypistellä piraattitavaroita etukäteen. Nettikauppojen myötä se ei ole enää mahdollista. Mustamäen tori on siirtänyt toimintansa Kiinaan ja asiakkaat seurasivat perässä. Halpa tavara kiinnostaa, ja jos halvalla saa, niin ostetaan vaikka ei tarvitakaan. Tätä meidän suomalaisten geeniperimään istutettua Sulo Vilenin vikaa moni yrittää kitkeä irti paheksumalla temuttajia, mutta yli 50 miljoonaa pakettia puhunee puolestaan.
Se, että minä, sinä tai kukaan muukaan tuntemasi ihminen ei tilaa Temusta, niin olen melko varma, että tilanne on sama kuin saippuaoopperoiden kanssa. Kukaan ei seuraa, mutta yllättävän moni tunnistaa hahmot ja tuntee juonen.
50 miljoonaa pakettia vuodessa.
Mustamäen tori-ilmiö on siirtynyt nettiin ihan siinä samassa kuin missä kaikki muukin. Nyt kauhistellaan, että kuinka tämä ihmisten ostaminen on lähtenyt täysin käsistä. En tiedä ketä tämä yllättää. Itse olen sen ikäinen, että olen pienenä päässyt käymään Viron Mustamäen torilla. Ja olen minä muuten käynyt kesälomalla Bulgariassakin ja on pakko sanoa, että minua tuo temuttamisen suosio ei yllätä ollenkaan.
Vähiten arvostettuja nettikauppoja suomalaisten mielestä ovat kiinalaiset nettikaupat: 50 miljoonaa pakettia vuodessa.
Johan oma suosikkini – jo valitettavasti edesmennyt – suomalainen taiteilija Jope Ruonansuu lauloi aikoinaan kappaleessaan Pieni Hiace, että
”Kauppiaat ajelee yössä, kaikki samasa tullissa notkutaan,
kunnes soomin portit aukaistetaan”.
Päähineitä.
Temusta tilataan tuotteita hiki hatussa aivan kirjaimellisesti. Nimittäin eniten meillä temutetaan päähineitä. 1 305 596 kappaletta ja hinta on keskimäärin 4,69 €.
Kyllä, luitte oikein.
Kiinalaisista verkkokaupoista ei osteta eniten elektroniikkaa, vaan päähineitä. Voihan niissä toki elektroniikkaa olla sisällä, en minä tiedä, kun ei ole kokemusta kyseisistä päähineistä, mutta ihmettelisin, jos osaan tilatuista hatuista ei saa kännykkää ladattua.
Olisin voinut lyödä pääni pantiksi, että suomalaiset hukkuvat elektroniikkaan, mutta olin väärässä. Me hukumme päähineisiin? Jos tästä päähineiden tilaamisista voi jotain päätellä, niin sen, että joko ihmisten pitäisi käydä enemmän parturi-kampaamoissa tai sitten todella moni hiuksia huoltava ihminen on epäpätevä, koska monella on ns. Bad hair day.
Oikeasti päähinetilauksia voisi selittää urheiluseurat, seurat, tapahtumat, yritykset ja vastaavat toimijat, jotka tilaavat kerralla isoja määriä hattuja. Mistä lie vakuutusyhtiö IF tilannut omat keltanokka hattunsa?
Keski-ikäinen mies vaateostojen kärjessä?
Tutkimuksen mukaan eniten temuttavat ovat keski-ikäisiä miehiä.
”Keski-ikäiset miehet ostavat eniten Temusta”, kirjoitti STT uutiset 18.3. Tähän tietoon ja uutiseen nojaten, toiseksi eniten tilatut tuotteet yllättivät minut täysin.
Toiseksi eniten suomalaiset temuttaa naisten vaatteita: 967 806 kappaletta ja keskihinta yhdelle hepeneelle 10,18 €.
Minä kun luulin, että suurimmat temuttajat ovat miehiä, mutta toiseksi eniten tilataan naisten vaatteita.
Jos päähineiden menekkiä voidaan selittää tapahtumilla, yrityksillä, seuroilla, joihin tilataan isoja määriä kerralla, niin miten on naisten vaatteiden kohdalla. Missä vaiheessa naiset ovat alkaneet tykkäämään shoppailusta? Ai niin, aina.
Kumitavaroita ja koruja.
Kolmanneksi eniten temutetaan kumitavaroita, 758 598 eurolla ja tilauksen keskihinta 4,33 €.
Mitä ovat nämä kumitavarat? Kaikki kumista valmistettu? Oli mitä oli, niin suomalaisissa kodeissa ja perinnönjaossa kumia riittää varmasti kaikille.
Neljänneksi eniten temutetaan koruja, muotitavaroita, laukkuja ja kasseja 550 000–420 000 kappaletta ja keskihinnat näille tuotteille 7,50 € – 3,50 € välistä.
Tämähän on aivan kuin paluu sinne Mustamäen torille!
Sormuksia, muotitavaroita, laukkuja ja kasseja. Tästä listasta ei puutu kuin ne piraattilevyt ja -kasetit, mutta niiden markkinat kuihtuivat, kun musiikki siirtyi – sekin – nettiin.
Melkein aitoja, ainakin halpoja.
Näitä Kiinasta tilattuja tavaroita myydään melkoisella varmuudella meidän kotimaisilla markkinoillamme samoin kuin Mustamäen torilla myytiin aitoja Abidaksen nappiverkkareita.
Kyllä ihminen on kautta aikojen aina osannut ostaa eurolla ja myydä kahdella.
Jope Ruonansuun Pieni Hiace kappaleessa kysytäänkin osuvasti, että
”Kuinka palion mahtuu
pieneen hiaceen pieneen hiaceen
piraattitavaroita
kuinkas palion mahtuu
pieneen hiaceen jussipaitoja
melkein aitoja.”
Eikö elektroniikkaa tilata ollenkaan?
Kyllä myös elektroniikkaa tilataan runsaasti ja tästä mieleeni tulikin, että täytyy soittaa vakuutusyhtiöön ja varmistaa kotivakuutuksemme olevan tapissa. Koska vaikka meillä ei temutella, niin vuotuinen pakettiralli Suomeen on sen verran suuri, että joku naapureistamme temuttaa varmasti, ja tämä lisännee paloturvallisuusriskiä merkittävästi.
Kuka kehtaa temuttaa!?
Tätä ne netissä ja keskustelupalstoilla nyt kyselevät. Haluankin muistuttaa, että aikoinaan Mustamäen tori ei koonnut paikalle vain pienituloisia ja juntteja, jotka halusivat ostaa halvalla. Paikalla olivat myös yritysjohtajat ja myyntitykit, jotka hakivat tuliaisiksi sukupuolitautien lisäksi vaimolle merkkilaukun ja lapsille leluja.
Väitänkin, että temutus ei ole vain pienituloisten asia, vaan kokoaa kuluttajia ihan kaikista tuloluokista. Mustamäen torilla asioiminen vaati rohkeutta, kun sinne mentiin ihan omilla kasvoilla, tosin katsekontaktia vältellen. Nettikauppa mahdollistaa sen, ettei kukaan tunne yhtään temuttajaa.
Teksti- Puutonoksa
