Puutonoksa on hurmaantunut tekoälystä!
No, hurmaantunut antaa ehkä väärän kuvan, olen myös kauhistunut.
Kuntopyörää polkiessani olen kuunnellut podcasteja ja iltaisin – ennen nukkumaan menemistä -lukenut tiedelehtien artikkeleita tekoälystä, ja hullaantunut siitä ajatuksesta, että maailmamme tulee mullistumaan poikkeuksellisella tavalla. Ja kaikille tiedoksi, että minä en edes tykkää scifi-elokuvista tai TV-sarjoista.
Minulle tekoäly on totisesti scifiä, kuten oli joskus aikoinaan Maxwell Smartin kenkäpuhelin. Puhumattakaan James Bondin kännykästä, jolla pystyi peruuttamaan auton pois parkkiruudusta. Ei tuollaisten asioiden pitänyt olla mahdollista, mutta niin vain itsekin ohjaan autoa puhelimellani.
Tiedän, että osa teistä kysyy ääneen, että nytkö Puutonoksa vasta heräsi tekoälyn maailmaan? Puutonoksahan on myöhässä tässä asiassa, koska tekoäly on jo täällä.
Se on totta, tekoäly tosiaan on jo täällä!
Puutonoksa on asiassa myöhäisherännäinen. Olen sitä sukupolvea, jossa tietokone piti internettiin yhdistyessään kovaa ääntä ja usein nettisivun lataaminen kesti niin kauan, että ensin ehti käydä kaupassa ja sitten vasta jääkaapilla. Puutonoksa ei tosiaan ole mikään It-velho, mutta kiinnostunut oppimaan uutta ja miettimään, kuinka voisin käyttää tekoälyä, miten, missä ja miksi.
”Tekoälyn avullahan voi tehdä mitä tahansa!” tuntui olevan vallalla.
Hieman epäilin tuota asiaa, että tekoälyllä voi tehdä mitä tahansa, mutta jouduin ja joudun ehkä hiukan lieventämään mielipidettäni.
Nykyään osa musiikin tekijöistä (entiset säveltäjät?) tekee tekoälyn avulla musiikkia. Itävaltalainen Saksassa asuva Josua Waghubinger tekee musiikkia tekoälyä käyttäen ja kappale ”Verknallt in einen Talahon” nousi kuunnelluimpien kappaleiden listoille. Tämä ei ole mainos enkä halua edistää tekoälyllä tehtyä taidetta kehumalla kappaletta, mutta pakko myöntää, että kappale ei ole ihan huono. Jokainen teistä saa ja voi tehdä itse omat arvionsa kappaleesta.
Tekoäly taipuu kaikkeen ja tulee mullistamaan maailman tavalla, jota emme voi edes kuvitella. Se on jotain suurempaa kuin mitä aikoinaan oli internet, väittävät monet tekoälyyn perehtyneet asiantuntijat.
Onhan se totta, että kaikki todennäköisyydet ja riskit laskeva tekoäly on parempi sijoitusneuvoja kuin naapurissa asuvat Kari ja Liisa, vaikka ovatkin kauppatieteiden maistereita ja omien sanojensa mukaan kaikesta kaiken tietävätkin. Tekoälyllä on Kari ja Liisa korvattavissa, kuten muuten moni muukin asiantuntijatyö.
Fyysisiä töitä riittää!
No, ei ihan niinkään, koska esimerkiksi varastoilla trukit ovat yhä useammin automatisoituja.
Toisaalta ainakin toistaiseksi tekoäly vie useammin korkeakoulutettujen työpaikkoja, kun taas niitä raskaampia työtä tekevien töitä, kuten vaikkapa putkimiesten töitä, riittää edelleen tekevälle.
Voiko tässä käydä vielä niin, että me ihmiset tehdään tylsät hommat ja koneet korjaavat rusinat pullasta? Jatkossa tekoäly tekeekin ne niin sanotut luovat ja ihailtavammat työt?
Olisihan se todella mullistus, jos ammattikoulutus nostaisi päätään tulevaisuudessa, koska korkeakouluista valmistuvat asiantuntijat ovat todennäköisemmin työttömiä.
Sinänsä koominen tai tragikoominen ajatus tulevaisuudesta on se, että kahviloissa parempia aamupaloja nauttivatkin ne raskaantyönraatajat työhaalarit päällä ja kahvilan ohi kävelevät korkeakoulutuksen saaneet voivat vain haaveilla tuollaisesta asemasta.
Jotenkin näin Puutotanoksaa – Kontulassa asuvaa duunarin sielun omaavaa – lämmittää ajatus tuosta maailmasta. ”Paska- ja hanttihommat” ovatkin hot!
Lääketieteessä ihminen ei pärjää tekoälylle ikinä, koska tekoäly osaa kaikki oppikirjat ulkoa, jokaisella kielellä ja inhimillisiä virheitä se ei tee, kuulema, mutta pärjääkö ihminen koneille luovuutta vaadittaessa?
Tulevaisuudessa maailman paras ja vaikuttavin taidemaalari, runoilija tai muusikko onkin kone? Moni koneiden parissa työskentelevä uskoo näin ja alan ajatella itsekin näin, vaikka se pahalta tuntuukin.
Se, että teos koskettaa ja vaikuttaa ihmisiin, niin onko sillä väliä, että onko sen luonut ihminen vai tekoäly, jos sitä ei pysty korvalla tai silmällä erottamaan?
Sitten pelottavampaan skenaarioon.
Tekoäly tietää miten rakennetaan ydinpommi ja tekoäly on avoimessa internetissä kaikkien meidän saatavilla. Tämän kuultuani, suljin korvistani podcastin, laskin alas käsissäni olleen tiedelehden ja menin salille.
Omaa mieltäni helpotti seikka, jonka ymmärsin kuntosalilla. On olemassa asia, joka ei lähde ikinä pois muodista, ei edes tekoälyn aikana. Se on tietysti isot lihakset ja pumpatuissa hauiksissa pullottavat verisuonet, vai mitä?
Tekoäly voi luoda ihmisen puolesta taidetta, tiedettä ja viihdettä, mutta vaikka se loisi lihaksen kasvatuksen kannalta parhaan mahdollisen ohjeen, niin ihmisen on silti itse tehtävä työ, jos haluaa olla tikissä ja kuka ei nyt haluaisi?
Kaikki haluavat, mutta harva siihen pystyy. Ei siihen pysty jatkossakaan yhtään helpommin, vaikka käyttäisi apuna tekoälyä, kiitos maan vetovoiman ja raudan.
Puutonoksa
Ps. Saatoitte muuten arvata, että tähän tekstiin ei tekoälyä tarvittu! Tietysti sen huomasi, jo tekstissä esiintyvistä kjiroitus vihreistä. Jatkossa, kun tekstimme tuottaa virheetön tekoäly, niin mitä käy kaikkien meidän, jotka etsimme muiden virheitä. Make pilkunviilaus great again!
