Sheeesh No Cap!, huudahti nuori, kun menimme joululounaalle työporukkamme kanssa ja oikeassahan hän oli. Sisällä ei pidetä hattuja, ei vaikka olisi bad hair day eli huono tukkapäivä. Jos ihmisellä on tukka niin sotkussa, että se ei kestä päivänvaloa, niin on aika mennä leikkaushoitoon eli kampaajalle tai sitten kaivaa isovanhempiemme tavoin takataskusta kampa ja laittaa fleda minttiin eli kammata naamasta siedettävän näköinen.
Tiedättekö sen ohuen muovisen kamman, jonka isoisä kaivoi takataskusta esille, siitä ison nahkaisen lompakon vierestä? Tuo muoti pitäisi tuoda takaisin.
Itse saavuin joululounaalle uudessa jouluaiheisessa villapaidassa, jonka sain lahjaksi vaimoltani. Villapaidassa on Petteri Punakuonoa muistuttava kuva ja sen nenä välkkyy punaisena paristojen avulla.
Vaimo tilasi villapaidan Temusta, ja tässä vaiheessa on hänen puolustuksekseen sanoa, että silloin kun hän sen tilasi, niin emme tienneet, että Temusta ei ole suotavaa tilata mitään. Tietysti villapaidasta aiheutuva ihottuma paljasti, että ehkä villapaita ei ole parasta laatua.
Hyvä villapaita se silti on, vaikka tuo kolmella sormiparistolla toimiva villapaita onkin vienyt kauppakeskuksien porraskaiteista tulevat sähköiskut aivan uudelle tasolle. Ikään kuin nuo paidan takahelmassa roikkuvat paristot moninkertaistaisivat porraskaiteista tulevat staattiset sähköiskut, siitä kielivät myös mustuneet kynnet ja jatkuvalla kiharalla oleva tukka, mutta hyvä on paita.
Minulla on tapana pitää joulupaitaa joulukuun jokaisena päivänä, joten menin se päällä myös työpaikan joululounaalle. Työpaikan nuori sanoikin joulupaidan nähdessään, että Oh my days bro! Sun paita shainaa! Mut vähä kyl haisee.
Kommentista pystyin ymmärtämään vain kohdan, että vahvasta deodorantistani huolimatta, nuori pystyi aistimaan, että villapaitani ei tosiaan ole pestävä, koska sähkö ja vesi sopivat huonosti yhteen vielä näin vuonna 2024.
Olen kyllä joka vuosi aina joulun jälkeen yrittänyt pestä paitaa vaimon kuivashampoolla. Jos kuivashampoo raikastaa helposti hiuspohjaa, niin miksi ei myös villapaita? Helppous on aina viehättänyt meikäläistä.
Työpaikan nuori otti puhelimen esille ja pyysi minua spinnaamaan follaajille ja minähän toimin kuten pyydetään eli hymyilen kameralle liian (?) innokkaasti niin, että ilmeen perusteella joku tunkee takalistooni eli peppuun jääpuikkoa ja jääpuikosta huolimatta nostan peukut pystyyn kiusallisen korkealle, ikään kuin nauttisin asiasta.
Toivon, ettei kuvaa käytetä julkisuudessa, jos sinne joskus päädyn. Kaikki lehdet ja mobiililehdet täyttävä juttu otsikolla ”Oletko nähnyt tätä miestä, älä lähesty?!” ja sitten tuo nuoren ottama kuva. Olisi muuten juuri meikäläisen tuuria.
Nuori nauroi kuvaa ottaessaan ja totesi innokkaasti, että lowkey stadin leijoin villis, mut sun naamal on kyl vähä gringe ilme eli homma meni juuri kuten pitikin. Kuva oli onnistunut ja nyt toivotaan, ettei kukaan näe sitä koskaan ikinä missään.
Nuori latasi kuvan kaikille sosiaalisen median kanavilleen eli noin kymmenelle eri alustalle. Joululounaamme ei ehtinyt fisuplättereitä eli kalalautasia pidemmälle, kun nuoren puhelin alkoi piipata kuin Yleisradion vaaratiedote konsanaan.
Tällä kertaa ääni ei tosin varoittanut sankasta savusta tai vapaana juoksevasta karhusta vaan minun kuvastani. Nuori totesi, että jengi fiillaa sun hemo fresh villistä eli pahin pelkoni on toteutunut, minusta nuoren ottama kuva oli päätynyt varmasti jo lehtienkin toimitukseen.
Kysyin nuorelta, että mitä ne internetihmiset puhuvat minusta? Niin sanoi, että äijälle satelee mad respect! eli saan vihaista kunnioitusta. Nuori sanoi, että jengi haluaa tietää, että mistä noita Pimp my villiksiä saa?
En kehtaa sanoa, että Temusta vaimo osti ja tyydynkin kertomaan, että Italian lomalta ostettiin ja isolla rahalla. Nuoren puhelimessa olevat internet ihmiset janosivat lisää tietoa paidasta ja he halusivat tietää, että jos paita on Italiasta, niin onko se Guccin ja paljon meni flyyssii?
En ymmärtänyt kysymystä ja siinä hetken paniikissa vastasin, että on ja meni paljon.
Nuoret innostuivat vain entisestään ja sanoivat, että äijä fleksaa huolel! Tämä fleksauksen minäkin ymmärsin ja sehän on lihasten esittelyä, joten pyysinkin nuorta ottamaan minusta toisenkin kuvan, jossa näytän hauistani, jonka olen rakentanut hyötyliikunnalla ja mökillä puuhommia tekemällä. Vaimo aina sanoo, että minulla on ihanat käsivarret. Pyysinkin nuorta lähettämään tuon kuvan minullekin, niin voin laittaa sen vaimolle: näkee sitten, että vielä on mies kunnossa!
Me pidämme vaimon kanssa yllä romantiikkaa laittamalla aina välillä kuvia toisillemme. Sehän on kuulemma asiantuntijoidenkin mukaan tätä päivää ja hyvä keino muistaa toista ja ylläpitää rakkautta. Esimerkiksi aikaisemmin viikolla vaimo laittoi minulle kuvan ostoslistasta, kun unohdin sen keittiönpöydälle. Itse vastasin vaimolle romanttisella peukkukuvalla. En tarkoita sellaista typerää emojia, vaan otin ihan kuvan peukusta, mutta otin sen romanttisesta kuvakulmasta, taustalla työpaikalle tuotu joulutähti.
Nuoren puhelin alkoi rauhoittumaan, kun olimme päässeet joululounaalla jälkiruokien pariin. Kysyin nuorelta, että jos hänen pitäisi antaa internetystäviensä yleinen mielipide kuvasta, niin mikä olisi tuomio? Siihen nuori, että smooth äijä, jolla yli chilli fitti!
Vastasin nuorelle kysyvällä äänenpainolla, että no sehän on varmaan hyvä…
Puutonoksa siirtyy lomalle ja toivottaa lukijoille hyvää joulua ja uutta vuotta!
Puutonoksa
