Uskonnoille altistuminen puhututtaa ja tähän on otettava kantaa, koska oma nimenikin siihen velvoittaa.
Puutonoksa altistui uskonnollisille viittauksille jo Kätilöopistolla, kun hänen vanhempansa keksivät, että Pietariltahan tuo lapsi näyttää. Minulta on ensimmäisen, toisen ja kolmannenkin kerran kysytty, että olenko uskovaisesta perheestä ja olen aina vastannut myöntävästi, koska en ole kokenut sitä ongelmalliseksi. Meillä on nimittäin kotona aina kannustettu uskomaan itseemme, vaikka siihen ei olisi mitään syytä.
Kristillisille tai uskonnollisille arvoille ei haluta altistua, mutta vapaat pyhät kuten sunnuntait kyllä maistuvat!
Nyt kun keskustelussa on uskonnollisille tematiikoille altistuminen ja altistumatta jääminen, niin on hyvä nostaa esille, että kirkon ja kristinuskon irrottaminen yhteiskunnasta voisi tarkoittaa myös sitä, että jatkossa joulut ja pääsiäiset ovat peruttu.
Eikä siinä kaikki, nimittäin jatkossa myös monelle meille vapaat sunnuntait voidaan vaihtaa maanantaiksi. Kirkkovuosi tarjoaa meille noin kuusikymmentä ”vapaapäivää”, joten miettisin tarkkaan, että vaikka sitä uskontoa ei arvostaisikaan, niin vapaita varmasti arvostetaan, vai olenko aivan väärässä?
Miten rankkoja ovatkaan sunnuntait niille henkilöille olleet, jotka eivät halua uskonnolle altistua? Tähän on saatava muutos.
Luodaan uusi konsepti: Supermaanantai.
Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna voisi olla varsin tehokasta tehdä jatkossa sunnuntaista maanantai ja nykyisestä maanantaista voisi tehdä Supermaanantain.
Supermaanantaina tehtäisiin töitä kaksi kertaa enemmän kuin tylsänä ja tavallisena maanantaina. Ainakin aluksi Supermaanantait työskennellään ilman kahvi- ja lounastaukoja, koska ammattiyhdistysliikkeillä kestää keskimäärin 190 vuotta reagoida ympärillä oleviin muutoksiin. Askelmerkkejä tällaiseen Supermaanantai tyyppiseen läpi vuorokauden tapahtuvaan työskentelemiseen, ilman minkäänlaisia taukoja voidaan hakea meidän nykyisestä terveydenhuollostamme.
Valtion kassa kiittäisi, kun työntehokkuus tai ainakin töissä vietetyt tunnit kasvaisivat ja yhtäkkiä emme olisikaan enää Kreikan, Ruotsin tai Venezuelan tiellä, vaan olisimmekin Kiinan tiellä.
Kaikki seis! Haetaan pandat takaisin Ähtäriin ja heti!
Puutonoksa oli itse aina innoissaan kaikista kouluaikana tapahtuneista kirkkokäynneistä.
Kyllä ne nimittäin aina matematiikan tunnit voittivat, äidinkielen tunneista puhumattakaan. Ja jos en ihan väärin muista, niin ei kaverinikaan koskaan varsinaisesti pettyneet, kun opettaja ilmoitti, että tänään jakolaskujen sijasta veisataankin Suvivirttä.
Nykyään on ilmeisesti toisin ja hyvä niin, sehän kertoo vain siitä, että lapset tykkäävät olla enemmän oppitunneilla, kun mitä me aikoinaan tykkäsimme.
Ja miksi eivät tykkäisi, nykyään on avoimet luokkahuoneet, sohvat ja kännykät. Meillä oli pitkät viivoittimet, opettajan järkkymätön auktoriteetti ja mustelmilla olevat sormenpäät.
Puutonoksa pitää uskontojen opiskelua tärkeänä ja niille tietynlaista altistumista pakollisena, jotta voi ymmärtää historiaa. Muuten käy helposti, kuten kävi ilmastokokouksen isännälle, Azerbaidžanin presidentti Ilham Aliyeville, joka ilmoitti, että ”Fossiiliset polttoaineet ovat lahja Jumalalta.”
Vai onko Raamatussa jossain mainittu minulle vähemmän tunnettu kohta, jossa Jumala laittoi pumpulla 95 oktaanista farmariautonsa tankkiin ja kaasutteli kohti Edeniä?
Hän ajoi ikkunat alhaalla, luu ulkona ja ämyreistä raikui ”Hän on sorateiden virtuoosi hän lentää matalaa, jalka tuuuuuppaa kiinni kaasuun. Ne sanoivat kaiken rajoiksi taivaan ja maan, häntä pysty kumpikaan ei kahlitsemaan. Siellä hän liitää ja soittaa sävelmää, motti laulaa, renkaat ulvoo, Eden häämöttää.”
Barokkiesitys peruttiin ennaltaehkäisevästä näkökulmasta.
Händelin Messias peruttiin, koska se ei ollut koulussa työskentelevien aikuisten mielestä lapsille sopivaa kuultavaa: siinähän olisi altistunut uskonnollisille viittauksille.
Nyt Puutonoksa pelkää, että hyvät sävellykset valuvat hukkaan ja haluaakin omalla panoksellaan ylläpitää klassikkosävellyksiä, mutta tuoda ne tälle vuosituhannelle. Tarkoitus on muokata teos, niin ettei kenenkään tarvitse altistua uskonnollisille viittauksille.
Händelin Messias pitää luoda uudelleen?
Tämä on tarina Kontulan Alkon työntekijästä, joka onnistuneesti etsii liian pienillä budjeteilla operoiville asiakkailleen alahyllyltä ylähyllyn tasoisia viinejä, joita asiakkaat voivat tarjoilla mukamas hyville ystävilleen, mukamas hyvien ruokien yhteydessä. Messiaan maine kiirii ympäri Itä-Helsinkiä ja hänen ihmetekojaan tullaan todistamaan aina Mellunkylästä saakka.
Loppukohtauksessa Messias kokee kuitenkin raadollisen kohtalon, kun valtakunnan päämiehet vapauttavat viinit ruokakauppoihin ja kuin salamaniskusta Messiaan elämäntarkoitus katoaa.
Teos kantaisi nimeä: ”Handelin Messias”
Näillä ajatuksilla tällä viikolla ja enää jää jäljelle kysymys:
- Taivas varjele, mitä sieltä Puuttomanoksan kynästä ensi kerralla tulee?
Puutonoksa
