Pystyin kuulemaan lähes koko Suomen kokoisen huokauksen, kun Boris Johnson saapui vierailulle Helsinkiin antamaan suulliset turvatakuut meille suomalaisille NATO- jäsenhakemuksen käsittelyajaksi.
Median luoma käsittelyajan ”harmaan alueen” uhka on jotenkin päässyt Puuttomanoksan ihon alle. Olemme eläneet ”harmaalla-alueella” edellisen sodan loppumisesta asti. Ei meillä ole menneinä vuosina ollut mitään turvatakuita, ei edes niitä suullisia. Miksi media ei ole puhunut ”harmaasta-alueesta” ennen tätä hetkeä? Nyt tuntuu, että media oikein lietsoo tuota ”harmaata-aluetta” ja pelkoa sitä kautta. Mitä jos Venäjä hyökkää? Olemme suojattomia ennen kuin meitä turvaa NATO:n viides artikla! Tuntuu, että me suomalaiset olisimme kuin se hätääntynyt peura ajovaloissa odottamassa törmäystä.
Tämän hetken ”harmaa-alue” tuntuu Puuttomastaoksasta huomattavasti turvallisemmalta, kuin ennen. Nyt me sentään olemme varuillamme, emmekä purematta niele itänaapurista tulevia lupauksia tai uhkauksia. Emme me ole hyökkäämässä, vaan varaudumme aidosti puolustamaan rajojamme tarvittaessa. Haluamme elää rauhassa jatkossakin myös itänaapurimme kanssa, käydä kauppaa ja vaalia hyvää rajayhteistyötä. Mutta ennen kaikkea päättää itse omista asioistamme. Savuverhon harmaus on väistynyt.
Ennen tätä tämänhetkistä ”harmaata-aluetta” meillä on mietitty puolustusvoimien olemassaolon oikeutusta, entisten pääministerien sekoiluja idän pankissa ja kaasuputkihankkeissa. On myyty idän naapurille logistisesti tärkeitä maa-alueita. Maksamassa oltiin Saimaan kanavan remonttia. Pietarin vedenpuhdistamot me suomalaiset sitten maksoimmekin jo aikaisemmin. Tähän päälle vielä sitten jäähalli ja urheilubisnestä. Näitä nyt myöhemmin silmiä avartavia esimerkkejä löytyy vaikka ja kuinka.
Kaikkien näiden esimerkkien jälkeen väittäisin, että emme ole eläneet menneitä vuosia vain ”harmaalla-alueella”. Olemme olleet nuorten käyttämin termein alueella nimeltä: ”SOS!”.
Kukaan ei puhunut ”harmaasta-alueesta”, kun suomalaiset yritykset painoivat kilpaa juosten Venäjälle tekemään bisnestä ja laajentamaan toimintaa. Kukaan ei varmasti puhunut ”harmaasta-alueesta”, kun Jokerit siirtyivät KHL-liigaan samana vuonna kuin Venäjä hyökkäsi valtaamaan Ukrainan Krimiä. Ei kukaan puhunut ”harmaasta-alueesta” kun Suomeen ajettiin Venäjän valtio-omisteista Rosatomia vastaamaan ydinenergiasta. Tämäkin tuntuu hullulta nyt, kun idän naapuri uhkailee jatkuvasti ydinohjuksillaan.
Mediassa jatkuvasti esillä oleva ”harmaa-alue” on varmasti olemassa ja riskit on hyvä tiedostaa, mutta ennen tätä päivää tuo ”harmaa-alue” oli jo olemassa. Ehkä sävy oli eri, mutta harmaa kuitenkin.
”Harmaa-alue” ei tule poistumaan, vaikka olisimme tai emme olisi NATO:ssa. NATO ei ole mikään ratkaisu, jonka jälkeen huolemme ovat ohi. Keskustelua ja kommunikointia naapurimaahan olisi jatkossakin hyvä ylläpitää, yrittää ainakin. Koska naapureitaan ei voi valita, niin ehkä se vanha opetus, että ”pidä ystävät lähellä, mutta viholliset lähempänä”, sisältää vihjeen, joka kannattaisi muistaa myös tässä tilanteessa.
Jatkuvasti harmaalla-alueella operoiva ja asuva
Puutonoksa
