Oliko se palvelunestohyökkäys vai estohyökkäyspalveluun, niin sitä emme varmasti saa tietää, mutta yksi asia on varma ja se on se, että Suomi on hyvin varautunut kaikenlaisiin ongelmiin.
Meillä Nordean asiakkailla ei onneksi ole rahojemme kanssa mitään hätää, koska niitä ei ole.
Tai ehkä on, mutta tällä hetkellä kukaan ei tiedä, että missä rahat ovat. Ei edes Nordean porukka. Tai ehkä kuitenkin tietävät, mutta sitä ei meille asiakkaille kerrota, koska on turha aiheuttaa paniikkia asiakkaiden keskuudessa.
Onkin parempi viestiä mahdollisimman mystisesti ja aiheuttaa tilanne, jossa kukaan ei tiedä, että mitä on tapahtunut.
Välillä kyse oli Nordean omista päivityksistä ja välillä palvelunestohyökkäyksistä, joskus nekin tulivat samaan aikaan ja sitten eri aikaan. Minä asiakkaana en ole vielä ihan varma, että mitä tuolla pankissa tapahtuu ja vähän tuntuu kuin Nordeakaan ei tiedä tai pahimmassa tapauksessa tietävät, mutta pimittävät tietoja viimeiseen asti. Sillä eihän asia meille asiakkaille oikeastaan kuulukaan, koska me tuomme kengän pohjissamme vain hiekkaa pankkien lattioille, vai miten se Nalle joskus meistä tavantallaajista totesi?
En ole varma totesiko Nalle koskaan noin, mutta sellaisen legendaarisen tarinan muistan kauppakouluajoiltani. Joka tapauksessa tuollainen hieman ylimielinen asenne asiakkaita kohtaan tuntuu olevan edelleen voimissaan. Mutta koska fyysisiä pankkeja ei juurikaan enää ole, niin kengänpohjissa pankkien lattioille kulkeutunut hiekka tuskin on enää isokenkäisten pankinjohtajien ongelma.
Nykyään ”hiekkaa lattioille” ovat ruuhkautuneet palvelut ja tuhannet viestit pankkien viestipalveluihin. Joku nuori oli säästänyt rahaa suosikkiyhtyeensä keikkaa varten, ja juuri kun liput piti lunastaa, niin pankinyhteydet eivät toimineet. Liput jäivät saamatta ja mielipahaa tuli. Sori siitä? Pankilla on tasan yksi tehtävä ja se on toimia juuri silloin kun pitää.
Ymmärrän, että on helppo ajatella, kuinka se nyt oli vain yksi menetetty keikka ja tuleehan niitä lisää. On varmasti isompiakin ongelmia kuten yritysten palkanmaksut ja niin edelleen, mutta eihän se niin mene. Jokaisen hätä on pankkiasioissa yhtä suuri. Ei niitä sovi keskenään vertailla ja sitä kautta vähätellä. Ei herätä luottamusta Nordean toiminta ja viestintä meidän asiakkaiden suuntaan, ja jos jossain luottamusta tarvitaan, niin raha-asioissa.
Nordealta viestittiin jo Ylen A-studiossakin, että asiakkaita ei ole heiltä pois lähtenyt. No ei varmasti, kun tilit ovat kadoksissa. Muiden pankkien tietojen mukaan kuitenkin heidän asiakasvirtansa ovat lisääntyneet eli ihmiset ovat avanneet uusia tilejä muihin pankkeihin.
Koska ei voida enää luottaa, että yhdellä pankilla pärjää, pitää hajauttaa. Se, ettei kukaan ole lähtenyt kokonaan lätkimään rahoineen ei kerro vielä mitään. Se kertoo, että ihmiset avaavat tilejä toisiin pankkeihin. Luottamus omaan entiseen on kokenut kolauksen ja sen palauttaminen onkin vaikeaa: siinä voi kohta käydä niin, että uusi pankki hoitaa asiat niin hienosti, että luottamusta rapauttanut pankki jätetään kokonaan?
Tiedän, että näitä seuraavia asioita ei varmaan saisi laittaa samaan kontekstiin, mutta minkä minä aivoilleni voin. – Ja onnekseni viimeinen lobotomia tehtiin Tyksissä vuonna 1975.
Mutta ajatuksena se, että annat kaverillesi rahaa säilöön (ja siis ei sille kaverille, joka menee ja ostaa rahoillasi kaljaa, vaan sille tunnolliselle kaverille, joka juo vettä). Sitten, kun haluat rahat takaisin, niin kaverisi antaa sinulle useamman meriselityksen ja loppupeleissä et enää tiedä, että onko rahoihin mahdollista päästä käsiksi, mutta kaverisi kuitenkin perii palvelumaksun, siitä, että on pitänyt rahoistasi huolta.
”Kerro heti koko totuus!” on usein monen viestintäammattilaisen ohje, mutta harvoin sitä kuitenkaan tositilanteessa käytetään. Nordea ei ole tässä poikkeus, vaikka yrityksessä on varmasti useampikin viestinnän ammattilainen töissä.
Nordean mukaan palvelunestohyökkäyksistä kertominen vaatii ”taktista arvioimista”.
Mietin tätä asiaa vain ja ainoastaan itseni kannalta, koska muiden kenkiin asettuminen on niin last season, kuten nuoret sanoisivat. Yhtä last season tuntuu olevan myös totuuden kertominen asiakkaille, joiden rahoja hillotaan ja sijoitetaan ympäri maailmaa, jotta saadaan oma liiketoiminta kannattavaksi.
Ja voi pojat ja tytöt! (Antti Rinteen huudahduksella) kyllä pankkihommat kannattaa!
Itse alan käyttämään omassa arjessa myös tuota ”taktista arvioimista”. Jatkossa, kun vaimo kyselee, että olenko hoitanut jonkun asian, joka minun on pitänyt hoitaa ja jota en todellakaan ole hoitanut. Kun vaimo jatkaa kyselemistä, että olenko hoitanut vai enkö ole, ja miksi en, vastaan hänen kysymykseensä:
– Suoritan juuri asian ”taktista arvioimista”.
Nordea on kutsuttu eduskuntaan kertomaan tarinat tapahtumista.
Kun pankki kutsutaan eduskuntaan ikään kuin rehtorin puhutteluun, on syytä olettaa, että esillä oleva ongelma voi olla ymmärrettyä suurempi tai ainakin voidaan olettaa, että kadoksissa ovat tällä hetkellä myös rehtorin ja kansliassa työskentelevien rahat.
Nordea ei viitsinyt kertoa totuutta, koska pörssiyhtiön asiakasviestinnässä tällaisten asioiden kertominen voisi yllyttää häiriöntekijää tai tekijöitä vain entisestään. Pettämätön taktiikka!
Maassa makaaminen ja kuollutta esittäminen voi toimia, kun kohtaa sienimetsällä karhun, mutta tässä tapauksessa siitä tuskin on apua?
Päättelen tämän siitä, että Nordealla oli jo pitkin syksyä ongelmia, kun verkkopankkeihin kirjautumiset takkusivat. Silloinkin yhtiön viestinnässä kohdattiin karhu sienimetsällä.
Virtuaalinen karhu ei kuitenkaan jätä rauhaan, koska häiriöt jatkuvat edelleen. Toisaalta voihan olla, että Nordealla ei olla esitetty tarpeeksi kuollutta, mutta jos meno jatkuu näin, niin asiakasvirrat suuntautuvat siihen tahtiin muualle, että kohta ei tarvitse enää esittää.
Ja lapun laittaminen luukulle saa varmasti virtuaalikarhunkin siirtymään muualle.
Suositan kaikille, että jatkossa olisi hyvä varautua piilotettavilla kenkälaatikoilla, joista voidaan jatkossa näiden ”huoltotöiden aiheuttamien palvelunestohyökkäyspäivitysten” sattuessa ottaa valuuttaa ja maksaa edes palkkoja ja/tai ruokaostoksia. Kenkälaatikon koon voi sovittaa sitten omaan pääomaansa ja arvioituun tarpeeseen.
Lähiöostarillamme oleva ruokaravintola on aina osannut varautua tällaiseen. Käteinen ja tasaraha, kiitos! Tuossa ravintolassa on muuten todella hyvä ruoka. En viitsi tähän laittaa ravintolan nimeä, mutta kyllä te tiedätte sen ravintolan. Ravintolan nimi on vaihtunut moneen kertaan, mutta tekijät ovat pysyneet samoina. Sitkeitä yrittäjiä!
Cash is king!
Puutonoksa
