”Norja on ensimmäinen maa, joka toteuttaa WHO:n suositukset kieltämällä epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin alle 18-vuotiaille. Suomessakin tulisi siirtyä pelkistä suosituksista tiukkaan lainsäädäntöön lasten terveyden turvaamiseksi, kirjoittaa Sydänliiton yhteiskunnallisen vaikuttamisen koordinaattori Mikko Pousi.”
Tarvitseeko lapsia ja nuoria suojata epäterveellisiltä ja ravintoköyhiltä ruoka-aineilta?
Jäätelöt, karkit, hampurilaiset ja niin edelleen sinne samaan kategoriaan pornolehtien kanssa, K-18 kamaa. Tuntuu hurjalta, että tähän on tultu, sanoi lehtiroskiksesta tahriintuneen pornolehden löytänyt nuorikin aikoinaan.
Onko markkinointikiellolla merkitystä, kun kaikkihan tietää, että mistä sitä hyvää saa. Asiahan on tietysti monimutkainen, mutta äkkiseltään tuntuu, että eihän tuolla vaikutusta voi olla. Kuinka kieltää lapsia ja nuoria näkemästä sosiaalisen median kanavilla näkyviä mainoksia, joita esimerkiksi vaikuttajat tekevät? Kieltämällä sosiaalinen media nuorilta? Tätä ajatusta pääministeri Petteri Orpo jo vähän vilauttikin, mutta ei suoraan tässä asiayhteydessä. Orpohan voisi kiristää verotusta, niin että jatkossa kympillä saisi vain yhden tai korkeintaan kaksi suklaalevyä, mutta tällaisen poliittisen ohjauksen seurauksena alkaa julkinen huuto, että miksi vain rikkailla ja rikkaiden lapsilla on varaa sairastua diabetekseen ja tukkeutuneisiin verisuoniin.
Miten mainostaminen rajataan?
Tulee olemaan mielenkiintoista seurata, että kuinka mainostaminen rajataan, koska nuoriso elää elämäänsä YouTubessa ja sosiaalisessa mediassa eri sisältöjä selaillen. Nuoret katsovat videoita, joissa heidän ihailemansa vaikuttajat maistavat kaikki hampurilaiset, karkit, suklaat, jäätelöt ja energiajuomat läpi. Kuinka lasten ja nuorten silmät voidaan sulkea kaikelta tuolta? Ei nuorten silmiä saanut suljettua aikoinaan lehtiroskisten kannetkaan. Vaikuttajat vaikuttavat ja heidän elantonsa on nuorista kiinni. Tykkää, kommentoi ja subscraibaa! Jos saadaan tähän tekstiin riittävästi kommentteja, niin Puutonoksa syö laskiaispullan mantelimassalla.
Yhteiskunnallisia toimia tarvitaan.
Se, että Norja lähtee tekemään jotain tällaista yhteiskunnallisella tasolla, on kyllä omiaan kertomaan tilanteen vakavuudesta ja Norjahan ei ole edes Euroopassa lihavien ihmisten TOP3 listalla, kuten me suomalaiset! Viisaimmat maat reagoivat Norjan mukana ja ottavat oppia, mutta kuten sanotaan, niin viisaus ei asu meissä.
Puutomanoksan mielestä on toissijaista, että onko markkinointikiellolla suoraa vaikutusta lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kysymys onkin, että kuinka muuten yhteiskunta voi asioihin vaikuttaa? Poliittisen ohjauksen työkalupakissa markkinointikielto on keinoista pehmeimpiä ja mukavampia, koska seuraavat keinot ovat jo taas huomattavasti järeämpiä, kuten tupakoinnin osalta muistetaan. Nyt kielletään pelkkä markkinointi, joka ei suoraan vaikuta kuluttajaan, mutta seuraavat keinot sitten varmasti jo vaikuttavatkin. Kiristetään verotusta, kielletään myyntiä ja kohta taloyhtiöt määrittävät paikan, jossa suklaapatukan voi halutessaan käydä syömässä, mutta sisätiloissa ei enää epäterveellisiä elintarvikkeita käytetä! Nyt kun olen vauhtiin päässyt, niin heitänkin ilmoille kysymyksen, että voidaanko poliittisessa ohjauksessa mennä niin pitkälle, että voidaan joskus puhua lapsen pahoinpitelystä, jos lapsella on vanhempien aiheuttamien elintapojen takia suussaan sulaneet hampaat ja lihavuusleikkausta vaativaa ylipainoa?
Suositukset ovat yhtä tyhjän kanssa.
Eri maat tekevät nyt kilpaa meille kansalaisille ravintosuosituksia. Näistä suosituksista sitten riidellään somessa ja etenkin siitä, että mistä me saamme proteiinimme. Riitely kohdistuu usein liha vastaan vege. Ikään kuin punainen liha olisi se kaiken paha, alku ja juuri. Onkohan se sitä myös lasten kohdalla? Naapurin lihava lapsi tuskin on syönyt itseään lihavuusleikkauskuntoon sisäfilepihvillä tai tofulla. Karkkia, jäätelöä, keksejä, sipsiä, suklaata, energiajuomia ja niin edelleen. Ravintoköyhää ja epäterveellistä ravintoa, mutta meillä riidellään proteiinista. Elämme aikaa, jossa riidellään lihatiskillä, mutta sopu löydetään paistopisteellä tai viimeistään sipsihyllyllä. Suosituksista riidellään, mutta siihen se sitten jääkin.
Me innokkaasti tuomitsemme ne, jotka eivät noudata suosituksia, vaikka emmehän me noudata niitä itsekään. Olemme hyviä jakamaan ohjeita muille, mutta auta armias, jos joku neuvoo meitä! Kuka perkele sinäkin olet siinä sanomaan! Lääkärikin, joka sanoi, että nyt pitää muuttaa ravintotottumuksia, niin ihan on puoskari koko tyyppi!
Me vanhemmat.
Meitä vanhempia tullaan syyllistämään monestakin syystä ja suurelle osalle on olemassa perusteet. Kuka vastaa lapsemme ruokailuista? Kouluissa, päiväkodeissa, iltapäiväkerhoissa ei ainakaan meidän perheemme lapsille tarjoilla karkkia, limonadia, sipsejä, suklaata tai energiajuomia. Onneksi.
Kotona meillä lapsi kyllä saa välillä jäätelön, keksin tai pullaan, siinä samalla kuin me vanhemmatkin niitä syömme. Niin kauan kuin me vanhemmat vastaamme siitä, mitä kotona syödään, niin olemme vastuussa jälkikasvumme ruokailuista. Ainakin suurista linjoista. Meiltä tullaan kysymään, että kuka niitä pizzoja ja hampurilaisia kotiin kantaa? Niin mehän niitä kannamme. Syyllistys sattuu sen takia, että se koira älähtää, jonka nilkkaan kalikka kolahtaa. Sattuuhan se ja vituttaakin, mutta minkä teet?
Nyt Puuttomanoksan lisäksi myös Norja yrittää kertoa meille ja ensisijaisesti norjalaisille, että muutoksia on tehtävä, koska lasten terveys on vaarassa näiden ravintoköyhien ruokien takia. Liikalihavuutta, diabetesta, huonoja hammaskalustoja, masennusta ja niin edelleen.
Jos kysyisin, että kuka haluaa lapsilleen mitään noista, niin ei kukaan. Mutta olemme niin heikkoja, että emme pysty kieltämään lapsiltamme niihin johtavia elämäntapoja. Kyllä, sanoin sen paperille. Olemmeko heikkoja vanhempia, joilta puuttuu munaa ja pimppiä?!
Meillä on niin valtava tarve miellyttää lapsiamme, että emme kykene kieltämään heiltä epäterveellisiä ruoka-aineita, vaikka samaan aikaan tiedämme tasan tarkkaan, että ne ruoka-aineet ovat heille vaaraksi. Tai korjaan, niiden ruoka-aineiden runsas käyttö on vaaraksi.
Teksti- Puutonoksa
